Automaattisen moniasiakasdrone-palvelun mahdollistamat uudet liiketoimintamuodot

Toteuttaja: Business Tampere Oy
Rahoitus: Pirkanmaan liiton AKKE-rahoitus 259 904 €, toteuttajan omarahoitus 64 976 €
Toteutusaika: 1.1.2022—31.10.2023

Hankkeen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet:

Hankkeessa on vahva tavoite rakentaa yritysten laite- ja palvelutarjonnan ekosysteemiä vastaamaan monipuoliseen käyttötapauksien joukkoon sekä yritysten että julkisien toimijoiden tarpeisiin vastaten.

Hankkeen määrällisinä tavoitteina on, että vähintään 25 yritystä ja 2 tutkimus- ja koulutusorganisaatiota osallistuu hankkeessa toteutettaviin toimenpiteisiin. Osallistumisen kautta toimijat pääsevät mukaan esimerkiksi työpajoihin ja kokeiluihin, jotka edistävät toimijoiden liiketoiminnan kehitystä ja nostavat samalla toimijoiden osaamista ja vahvistavat toimijoiden välisiä verkostoja. Hanke antaa mahdollisuuden ymmärtää asiakasryhmien tarpeita, kokeilla ratkaisuja yhdessä asiakasryhmien kanssa ja näiden kokemusten perusteella suunnitella omaa liiketoimintaansa. Samalla asiakasryhmät saavat paremman käsityksen tarjolla olevista ratkaisuista ja siitä, miten ne soveltavat moniasiakas-dronejärjestelmässä käytettäväksi.

Hankkeen laadullisena tavoitteena ovat seuraavat:

1. Dronejen hyödyntämisen erilaisissa käyttötapauksissa kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti mahdollistavan palvelukonseptin / liiketoimintamallin kehittäminen ja käytännön toimin testaaminen.
2. Moniasiakas-dronepalvelujen teknisten, laillisten ja taloudellisten rajaehtojen ymmärtämiseksi kokeillaan valikoituja ja / tai hankkeen aikana valittuja kokonaisuuksia.
3. Selvitetään dronejen ja niiden hyötykuormana käytettävien sensoreiden ja ohjattavien laitteiden soveltuvuutta kokeiluna jo tunnistettuihin ja mahdollisesti hankkeen aikana tunnistettaviin uusiin käyttötapauksiin.
4. Selvitetään, miten voidaan mahdollistaa välittömiin lentotarpeisiin liittyvän lentotehtävän nopea käynnistäminen ja miten tämän toiminnan aiheuttamat kustannukset voidaan saada sellaiselle tasolle, että päivystystoiminta on taloudellista mahdollista toteuttaa kaupallisena toimintana.
5. Selvitetään missä laajuudessa ilmatilavarauksia voidaan kaupunkiympäristössä tai sen läheisyydessä luoda ja mitä oppeja ja kokemuksia saadaan lentotoiminnan toteuttamisesta kyseisellä alueella sekä todellisiin että harjoitus / stimuloituihin tilanteisiin perustuen.
6. Yhteiskehittämisen ja kokeilujen kautta yhdessä asiakasryhmien, teknologia- ja palveluntarjoajien ja lupaviranomaisten kanssa pyrimme löytämään yhdessä kaupallisen palvelun rajaehdot, joiden sisällä kaupallisen palvelun tuottaminen on jatkossa mahdollista.
7. Yhteiskehittämisen tuloksena, yhteisten työpajojen ja vertaisoppimisen kautta on odotettavissa myös eri toimijoiden osaamisen tason nousua.
8. Luodaan tiekartta, joka kuvaa tarvittavat toimet automaattisen moniasiakas-drone-järjestelmän ottamiseksi käyttöön. Ts. mitä toimenpiteitä tulee tehdä, jotta hankkeessa kehitetty toimintamalli voidaan laajentaa päivittäisessä operatiivisessa käytössä olevaksi toimintatavaksi ja järjestelmäksi.

Keskeiset toimenpiteet hankkeessa:

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen selkeään kokonaisuuteen:
Toimenpiteet:

1) Miehittämättömän ilmailun järjestelmää käsittävät informaatiotilaisuudet ja yhteiskehittämistyöpajat

Järjestetään miehittämättömän ilmailun piirissä toimivien yritys- ja julkistoimijoille infoa ja koostetaan työpajoissa ajantasaisin tieto erityisesti näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvaan lennätykseen liittyvistä rajoituksista sekä selvitetään, miten voidaan rakentaa olosuhteet, joissa kaupunkiturvallisuutta edistä ilma-alusjärjestelmä voi toimia.
Asiakastarpeiden ja käyttötapauksiin liittyvien vaatimusten selvittäminen ja alustavat arviot toteutettavuudesta. Vuoropuhelu asiakkaiden ja alan kehityksessä mukana olevien kaupallisten toimijoiden kanssa. Vaatimuksia kerätään yhteisten palaverien ja hankkeen aikana teetettävien kyselyin.
Globaalilla tasolla jo tunnistetuista tapauksista selvitetään alueellisten toimijoiden kannalta kiinnostavimmat käyttötapaukset ja seudullisesti merkittävät käyttökohteet. Alkuvaiheen käyttötapauksien valinnat johtavat valittujen käyttötapauksien tarkempaan tarkasteluun esim. liiketoimintamallin osalta. Valittujen käyttötapauksien aiheista käynnistetään nopeita kokeiluja.
Hankkeen työpajojen perusteella valikoituvat hankkeen aikana kokeiltavat ja toteutettavat käyttötapaukset. Todennäköisesti käyttötapaukset ovat yhdistelmä sekä viranomaistarpeista johdettuja käyttötapauksia että yritystarpeista johdettuja käyttötapauksia.

2) Uusien miehittämättömissä ilma-aluksissa käytettävien älykkäiden ratkaisujen tunnistaminen ja nopeat kokeilut

Työpaketissa järjestetään yrityksille mahdollisuus esitellä omia kaupunkiturvallisuutta edistäviä, miehittämättömän ilmailun järjestelmää tukevia tuotteita ja palveluita esim. pitchaus-kilpailussa ja / tai kokeiluja kilpailuttamalla. Valitaan 3-6 parhaiten soveltuvaa ratkaisua, jotka voivat liittyä sensorointiin, data-analytiikkaan tai ilma-aluksen avulla tehtäviin toimenpiteisiin, kerätyn tiedon tai suoritettujen toimien visualistointiin käyttöliittymässä tai edellä mainittujen yhdistelmiin.
Kokeilut on tarkoitus toteuttaa ostopalveluina. Kokeiluihin liittyvät vaatimukset tarkentuvat hankkeen aikana, mutta tässä vaiheessa oletus on, että lentotoiminnan toteuttamien ja mahdollinen lentovalmiuden ylläpito vaatii toimijalta valmiutta toimia hankkeen toiminta-alueella. Kokeiluilla hankitaan lisätietoa ja ymmärrystä kokeilun kohteena olevasta asiasta, jonka lopputulos on epävarma. Kokeiluissa oppivat sekä viranomaiset / julkiset toimijat että yritykset.
Hankkeen kokeiluilla aktivoidaan seudun yrityksiä. Hankkeessa haetaan ilma-alukseen kiinnitettäväksi ja niiden avulla lennätettäväksi erilaisia sensoreita, joiden mittauskykyä, käytettävyyttä ja niiden tuottamaa tilannetietoa testataan. Sensoreiden valikoima lisääntyy jatkuvasti ja niiden kustannustehokkuus paranee. Kokeilujen tarkoituksena on tuoda näkyväksi alueella anturiteknologiaa kehittävien yritysten liiketoimintaa. Mikäli sensoreiden halutaan tuottavan tilannekeskukseen mittausdataa reaaliaikaisesti, tarvitaan tietoliikenteen ja yhteyksien luonnin osalta monipuolisesti erilaisia lähetinratkaisuja. Eri osapuolet voivat kokeilussa saada arvokasta kokemusta ilma-aluksen välittämän tiedonsiirron toimivuudesta ja viiveestä. Nopeilla ratkaisuilla on tarkoitus myös testata ratkaisuja, joilla sensoreiden tuottamaa dataa analysoidaan tekoälyavusteisesti joko ilma-aluksessa tai siirrettynä palvelimelle. Hankkeen aikana valikoituvat käyttötapaukset tulevat määrittämään missä laajuudessa tekoälyratkaisuja tullaan kokeilemaan toisessa tai kolmannessa vaiheessa.

3) Automaattisen tai puoliautomaattisen ilma-alusjärjestelmän konseptin tuottaminen ja testaus

Otetaan käyttöön kohdassa 1 käsiteltyjä, automaattiselle miehittämättömälle ilmailulle määriteltyjä toiminnallisuuksia kokonaisuudesta, johon kuuluvat sekä kaupalliset käyttötapaukset että kaupunkiturvallisuuden edistämistä varten varatut lentoalueet, alusten lentovalmiuden ylläpito, asiakastarpeisiin perustuvien lentotehtävien suorittaminen sekä lennonvalvonta.
Mahdollisuuksien mukaan, automaattisten/puoliautomaattisten ilma-alusten toimintaa pilotoidaan osana yhden tai useamman turvallisuusviranomaisen harjoitustoimintaa.
Huomioidaan kohdan 2 kokeilujen perusteella saadut opit ja kokemukset osana automaattisen tai puoliautomaattisen ilma-alusjärjestelmän konseptin testausta.
Selvitetään, millaiset mahdollisuudet hankkeen aikana varattujen lentoalueiden laajentamiseen on.
Hanke toteutetaan vaiheittain, ja vasta viimeisessä vaiheessa on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa järjestelmä on käytettävissä. Järjestelmän kehittämisessä ja sillä palvelujen tarjoamisessa on paljon tehtävää. Testauksen laajuuteen vaikuttaa sekä hankkeen aikana tehtävät käyttötapauksien ja niiden käyttäjäryhmien valinnat sekä käyttötapauksista johdetut vaatimukset. Nämä vaikuttavat myös lentotehtävien määrään ja monimuotoisuuteen.
On myös mahdollista, että hankkeen aikana tehtävät ilmatilavaraukset rajoittavat sitä käyttötapauksien joukkoa, joka on kyseisellä alueella mahdollisuus suorittaa. Tarvittaessa käyttötapausryhmiä pilkotaan pienempiin kokeilujen kokoisiin kokonaisuuksiin. Kyse on siis kehitettävästä ratkaisusta, jolla kokeillaan erilaisten lentotehtävien suorittamista, ei suoritettavista lentotehtävistä peritä korvausta, vaan kilpailutuksen yhteydessä on kilpailutettu tietty määrä lentotehtävää tai lentotuntia. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä on syntynyt osaamista ja ymmärrystä eri toimijoille, jotta järjestelmä voidaan viedä kaupalliseen käyttöön.

Hankkeessa rakentuu toimintamalli ja toimintasuunnitelma, joiden perusteella automaattinen / puoliautomaattinen ilma-alusjärjestelmä on otettavissa käyttöön. Järjestelmän liiketaloudelliset ja lentotekniset rajaehdot ja lentotoiminnan lupaehdot on ymmärretty ja otettu huomioon tuotetussa liiketoimintamallissa. Toimintamallilla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja hyvää suorituskykyä, joka mahdollistaa toisaalta kaupunkiseudun valvonnan turvallisesti ja kustannustehokkaasti ja toisaalta toimintamallilla mahdollistetaan kaupallisten lentotehtävien toteuttaminen samalla järjestelmällä rinnan mahdollisten valvontatehtävien kanssa. Hankkeen aikana palvelun soveltuvuutta selvitetään erilaisin käyttötapauksiin, dokumentoidaan tulokset ja mahdollistetaan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittäminen näiden pohjalta eri toimijoiden toimesta. Yhteiskehittämällä ja nopealla kokeilulla sekä teolliset yritykset että palveluiden hyödyntäjät oppivat.