Donitsimalli auttaa meitä tavoittelemaan ihmisten ja luonnon hyvinvointia
Monet kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat jo löytäneet tapoja, jotka vievät aluettamme kohti ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.
Suomi ja muut länsimaat pystyvät turvaamaan asukkaidensa perustarpeet. Elintasomme hintana on se, että rasitamme ympäristöä kestämättömällä tavalla. Suomalainen yhteiskunta rikkoo maapallon kantokyvyn rajat monella eri tavalla. Donitsimalli auttaa meitä tavoittelemaan ihmisten ja luonnon hyvinvointia, jotta ihmiskunta saavuttaa tilan, joka on turvallinen ja oikeudenmukainen.
Pirkanmaan liitto haluaa kehittää kestävää vaurautta ja elinvoimaa maakuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikessa toiminnassa huomioidaan niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvointi. Donitsimalli on työkalu ja ajattelumalli, joka yhdistää nämä kaksi näkökulmaa.
Haluamme miettiä yhdessä sitä, miten alueemme voisi olla elinvoimainen paikka hyvinvoiville ja menestyville ihmisille - samalla kunnioittaen kaikkien ihmisten hyvinvointia ja koko planeetan terveyttä. Donitsimalli kehottaa tarkastelemaan omaa toimintaa neljästä eri näkökulmasta: oman toiminnan vaikutukset oman alueen ihmisiin ja ympäristöön sekä oman toiminnan vaikutukset globaalisti ihmisiin ja planeettaamme.
Alustavan analyysin perusteella kuntiemme strategioissa on huomioitu paikallisten ihmisten hyvinvointi. Toimintamme globaalit vaikutukset sivuutetaan tai niistä otetaan huomioon vain ilmastopäästöt. Tiedämme myös, että meillä Pirkanmaalla on pitkiä ruokajonoja, kaikilla ei ole varaa terveelliseen ruokaan ja osa meistä kokee syrjintää päivittäin.
Donitsimalli toimii apuna ja kompassina
Haluamme toimia entistä tiiviimmässä yhteistyössä alueemme tuttujen toimijoiden ja uusien tuttavuuksien kanssa. Monet kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat jo löytäneet tapoja, jotka vievät aluettamme kohti ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tällaisia niin kutsuttuja sosiaalisia innovaatioita Pirkanmaalle on kehittynyt ja kehittymässä muun muassa Nokian Tehdassaaren alueelle, Vesilahden Kurjentilalle, Oriveden Kampukselle ja lisää hautuu Start up-yhteisö Platform 6:ssa.
Maakunnassamme on myös paljon yritystoimintaa, joka tuottaa ekologista ja sosiaalista hyvinvointia. Esimerkiksi Lytefire yritys on valjastanut yksinkertaisen teknologian niin saunojen kuin ruokauunien lämmittämiseen. Juupajokelainen Lunette valmistaa uudelleen käytettäviä kuukautissuojia ja samalla taistelee kuukautishäpeää vastaan. Tamperelainen Blokgarden opettaa kaupunkilaisille ruuantuotantoa ja yhteistyötä kaupunkiviljelyslaatikoiden avulla.
Tarvitsemme yhteistä näkemystä siitä, millaiset muutokset johtavat oikeaan suuntaan. Ei riitä, että kartoitamme negatiiviset ympäristövaikutukset, joita pyritään vähentämään. Tarvetta on myös mittareille, jotka osoittavat yritysten, yhteisöjen ja kuntien tuottamien positiivisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvon.
Pirkanmaan innovaatiotilannekuvassa pilotoitiin viime vuonna eko-sosiaalista mittaristoa. Mittariston kehikoksi on valittu donitsimalli ja kehitystyötä jatketaan aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on saada aikaiseksi apuväline, jonka avulla maakunnassa voidaan asettaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin tavoitteet korkealle, ja nostaa esille kunnissa ja yrityksissä tehdyn työn positiivisia sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.
Mittareiden kehittäminen on osa Pirkanmaan Ekologinen transitio -hanketta. Se saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Pirkanmaan liitolta.
Pirkanmaan maakuntahallitus perehtyi donitsimalliin helmikuussa. Etäyhteyksin paikalla oli donitsimallin kehittäjä, taloustieteilijä Kate Raworth. Katso tallenne tämän linkin takaa.
Pirkanmaan liitto julkaisee lyhyitä tallenteita Raworthin esityksestä somessa.