Elinkeinoelämä kaipaa hankkeita tukemaan toimintaympäristöjen muutosta
Yritykset ovat mukana toteuttamassa ja osarahoittamassa aluekehitystoimintaa.
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamien hankkeiden tarkoitus on toimia ponnahduslautana ja alkusysäyksenä vielä isommille kumppanuuksille ja laajempaa hyötyä synnyttävälle toiminnalle.
Tänä vuonna EU ja Suomen valtio osoittivat REACT-EU-rahoitusta koronakriisin jälkihoitoon vuosille 2021–2023. Erityisesti halutaan tukea pk-yritysten menestystä digitalisaation ja vihreän talouden ratkaisuja hyödyntämällä. Länsi-Suomen maakuntaliitot välittävät rahoituksesta 15 miljoonaa euroa.
Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja kiittää hallinnon joustavuutta yllättävissä muutoksissa. On hyvä, että rahoittajat reagoivat muutoksiin eikä kaikkea lyödä lukkoon moneksi vuodeksi.
– Elpymisrahoituksella voidaan edistää esimerkiksi etätyön kehittämistä ja hybridimalleja työnteossa, kun tulee uusia teknologisia ideoita.
Kuluneen EU:n ohjelmakauden ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” hankkeita toteutetaan vuoteen 2023 saakka. Maakuntaliitot ovat rahoittaneet hankkeita, joissa edistetään erityisesti uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä vähähiilisen talouden kehittämisessä. Myös kilpailukyvyn edistäminen ja yritysyhteistyö ovat tärkeässä osassa.
Aina rakennerahasto-ohjelmien painopisteet eivät Haatajan mukaan osu yhteen yksittäisen yrityksen tavoitteiden kanssa.
– Joskus tulee viestiä yrityksistä, että miksi odotetaan tällaista toimintaa. Aina täytyy kuitenkin muistaa, että rahoituksella viedään eteenpäin monia asioita pitkällä tähtäimellä. Keskusteluyhteys toimii hyvin Pirkanmaan liiton kanssa.
Haatajan edustama Tampereen kauppakamari on antanut tukensa elinkeinoelämän kannalta hyville hankkeille ja viestinyt rahoitusmahdollisuuksista yritysjäsenilleen.
– Meillä on 2 000 jäsenyritystä, jotka tekevät vähän yli 50 % alueen liikevaihdosta. EAKR-hankkeisiin osallistutaan laidasta laitaan eri toimialoilta, Haataja kertoo.
Maakuntien liittojen rahoittamien EAKR-hankkeiden toteuttajat ovat usein korkeakouluja ja muita tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita. Yritykset ovat mukana toteuttamassa kehitystoimintaa ja joitakin hankkeista yritykset myös osarahoittavat. Osallistujaroolissa hallinto ei työllistä yritystä julkisorganisaation vastatessa hankkeen toteutuksesta.