Pirkanmaan kunnista eniten päästöjään vähensivät Ruovesi ja Mänttä-Vilppula, kumpikin 7,3 prosenttia edellisvuoden päästöihin verrattuna.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ennakkotietolaskelman mukaan vuonna 2021 Pirkanmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 2,5 prosenttia edellisvuoteen 2020 verrattuna. Asukaskohtaiset päästöt Pirkanmaalla laskivat 3,3 ja kaikki Suomen kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt laskivat 3,1 prosenttia.
Pirkanmaan kunnista eniten päästöjään vähensivät Ruovesi ja Mänttä-Vilppula, kumpikin 7,3 prosenttia edellisvuoden päästöihin verrattuna. Seuraavaksi eniten päästövähennyksiä tehtiin Kangasalla (-7,2 %) ja Punkalaitumella (-6 %). Uutena kuntana mukaan Pirkanmaan päästölaskentaan saatiin Kuhmoinen, joka liittyi vuoden 2021 alusta Pirkanmaahan.
Suurimmat päästölähteet Pirkanmaalla vuonna 2021 olivat tieliikenne (31,2 %), maatalous (14,3 %) ja kaukolämpö (15,1 %). Tieliikenteen päästöt vähenivät edelleen 2,3 prosenttia vuoden 2020 koronavuoteen verrattuna. Hieman kasvanut tieliikenteen ajosuorite ei siis kasvattanut tieliikenteen päästöjä pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tähän ovat syynä muun muassa ajoneuvokannan uusiutuminen, käyttövoimajakauman muutos sekä merkittävimpänä tekijänä polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.
Maatalouden päästöt vähenivät 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pirkanmaalla kaukolämmön päästöt kasvoivat 1,3 prosenttia. Vaikka päästöt vähenivät lähes kaikilla sektoreilla, hidasti kasvanut lämmitystarve rakennusten lämmityksen päästövähennystahtia. Vuosi 2021 oli kylmempi kuin vuosi 2020. Tampereen kaupungin huomattava investointi kaukolämpöön eli Naistenlahti 3 valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Täten sen tuottamat päästövähennykset näkyvät vasta vuoden 2023 tilastoissa.
Suurin yksittäinen päästövähennys välillä 2020–2021 toteutui Pirkanmaalla öljylämmityksen päästöissä (-26,6 %). Yksi selitys tälle on varmasti, valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta jaettava, valtion taloudellinen tuki öljylämmityksestä pois siirtymisestä. Tämä yhdessä yleisen tietoisuuden lisääntyessä sekä arvojen ja asenteiden muuttumisen myötä vauhdittavat siirtymistä pois fossiilittomista lämmitystavoista.
Kokonaisuudessaan Pirkanmaan ilmastopäästöt ovat vähentyneet vuosien 2007–2021 välisenä aikana 33,5 prosenttia. Pirkanmaa Hinku-maakuntana tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi on päästövähennystä maakunnallisesti jäljellä vuosille 2022–2030 vielä 46,5 prosenttia, jotta 80 prosentin päästövähennys vuoden 2007 tasosta saavutetaan. Jäljelle jäävät 20 prosenttia päästöistä kompensoidaan esimerkiksi maankäyttö- ja metsätaloussektorin eli LULUCF-sektorin toimin sekä uusiutuvan energian tuotannolla. Tällöin myös hiilinielujen merkitys korostuu. Pirkanmaalla on hakkuuvelkaa, minkä vuoksi hiilinielut todennäköisesti pienenevät lähivuosina.
Pirkanmaan päästökehitystä tarkastellaan monin eri tavoin. Pirkanmaan ELY-keskus valmistelee päästövähennyspolkua, jossa pääfokus on Pirkanmaalla energian, liikenteen ja hiilinielujen päästökehityksessä. Päästövähennyspolussa tarkastellaan toimenpiteitä, joilla voidaan kattaa yllä olevien sektoreiden päästökuilu suhteessa vuoden 2030 hiilineutraalisuustavoitteeseen. Vuonna 2020 valmistunut CANEMURE-hankkeessa laadittu Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartta puolestaan kokoaa keskeiset strategisen tason päästövähennysteemat ja toimenpiteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tiekartan toimenpiteiden edistymistä arvioidaan Suomen Ympäristökeskuksen tuottamien päästötietojen, Pirkanmaan ELY-keskuksen päästövähennyspolun sekä Pirkanmaan kuntien tekemien ilmastotoimien pohjalta.
Maakunnallisesti kehityksen suunta on oikea ja päästöt vähenevät. Pirkanmaalla on lisäksi toteutumassa suuria energiahankkeita, jotka vähentävät merkittävästi päästöjä.
Pirkanmaan hiilineutraaliustavoite on saavutettavissa mutta tehtävää on paljon ennen vuotta 2030. ”Pirkanmaalla tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja olemme edelläkävijä kiertotaloudessa. 46,5 prosentin päästövähennys vaatii meiltä kuitenkin ripeitä päästövähennystoimia sekä rakennemuutosta, jotta tavoitteeseen päästään. Siinä kiertotalous ja muut vähähiilisyyteen tähtäävät hankkeet ja investoinnit ovat tärkeässä roolissa ”, toteaa kehittämispäällikkö Liisa Hyttinen Pirkanmaan liitosta.
Asukaskohtaiset päästöt laskivat vuonna 2021, Etelä-Karjalan päästöjen hienoista kasvua lukuun ottamatta, kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin.
SYKE on koonnut yhteen kuntien ja maakuntien energiaan ja liikenteeseen liittyviä indikaattoreita vuosilta 2017—2021. Indikaattorit tukevat ja täydentävät kuntien ja maakuntien ilmastotyön etenemisen seurantaa päästölaskennan ohella.
Indikaattoreista voidaan Pirkanmaan osalta havaita, että verkkoon kytketyn aurinkosähkön pientuotanto on seitsenkertaistunut Pirkanmaalla vuodesta 2017. Vuonna 2021 Pirkanmaalla jo lähes 10 000 rakennusta hyödynsi maalämpöä. Liikenteen osalta merkittävää on sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen osuuden moninkertaistuminen sekä sähkö- ja kaasutankkausasemien nopea lisääntyminen.
Tutustu ilmastoindikaattoreihin tämän linkin takaa.
Suomen ympäristökeskus on koonnut Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston kuntien sekä Canemure-hankkeessa mukana olevien maakuntien ilmastotekoja viime vuosilta. Ilmastoteot julkaistaan hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla 22.11. mennessä.
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja. Keväällä 2023 julkaistavat lopulliset vuoden 2021 päästötiedot tulevat joiltain osin poikkeamaan ennakkotiedon luvuista.
Päästölaskentapalvelua laajennetaan lähitulevaisuudessa kattamaan vuoden 1990 kuntakohtaiset päästötiedot. Nämä mahdollistavat alueellisten päästövähennystavoitteiden ja toteutuneen päästökehityksen suoremman suhteuttamisen Suomen ilmastolain mukaisiin kansallisiin tavoitteisiin.
SYKE kehittää nyt julkaistujen vuosittain seurattavien käyttöperusteisten päästötietojen ohelle kulutusperäistä päästölaskentaa, joka tuo lisätietoa alueellisen ilmastotyön tehokkaaseen kohdentamiseen.
Eri laskennat täydentävät toisiaan ja antavat entistä monipuolisemman kuvan päästöistä sekä auttavat kohdentamaan päästövähennystoimenpiteitä kunnissa. Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Vastuullani on vihreän siirtymän edistäminen ja kokonaisuuden koordinointi. Painopisteet ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalous sekä energia. Kehitän teemaan liittyen alueen yhteistyöverkostoja ja toimin siltana kansallisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin.
Suomen ympäristökeskus:
Erikoistutkija Santtu Karhinen, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi