Europarlamentaarikko Henna Virkkusen puhe Pirkan päivän juhlassa

On suuri ilo ja kunnia olla toivottamassa teille hyvää Pirkan päivää. Perinteinen juhlapäivä kokoaa yhteen vahvat alueelliset vaikuttajat, mutta jo tähän mennessä käydyistä keskusteluista huomaan, että valitsemanne näkökulma tulevaisuuden haasteisiin on Pirkanmaata laajempi. Tämä kansainvälinen ja yhteistyötä korostava perspektiivi onkin ainoa kestävä tapa ratkaista niitä haasteita, joiden edessä Pirkanmaa, Suomi ja Eurooppa ovat.

Ensiksi haluan onnitella Pirkanmaan aluetta ja kaikkia teitä toimijoita alueen vahvasta kehityksestä. Pirkanmaa on viime vuodet ollut Suomen vahvimmin kasvavia ja vetovoimaisimpia maakuntia keskuskaupunkinsa Tampereen johdolla. Vetovoima kertoo siitä, että tämä on viihtyisäksi ja turvalliseksi koettu alue minne ihmiset haluavat muuttaa, tulla opiskelemaan, työhön, yrittämään ja asumaan. Vetovoima näkyy paitsi väestökasvuna, myös mittavina investointeina.

Se että alue kehittyy ja kasvaa, tarjoaa erinomaiset lähtökohdat tulevaisuuteen. Eikä tämä menestys ole tullut itsestään, vaan on vaatinut paljon määrätietoista työtä niin alueen koulutustarjonnan, asuinympäristön, liikenteen kuin työpaikkakehityksenkin eteen. Tämä työ ja monet rohkeat ratkaisut ovat kantaneet hedelmää. Siitä teille kaikille lämpimät kiitokset ja onnittelut.

* * *

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat Pirkanmaata, ja tätä samaa rohkean kehittämisen ja uudistamisen henkeä. Olemme suurten haasteiden edessä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kansainvälisten jännitteiden kasvu, ilmastonmuutos, geotalouden nousu ja maailman blokkiutuminen haastavat Eurooppaa. Kilpailu raaka-aineista, infrastruktuurista ja teknologioista kiristyy, energiakriisi ja inflaatio näkyvät ihmisten arjessa ja kukkarossa. Näihin haasteisiin on tartuttava.

Uusi EU-vaalikausi on juuri käynnistynyt. Seuraavat vuodet meidän on vahvasti keskityttävä Euroopan kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden vahvistamiseen. Pirkanmaalla on tässä paljon potentiaalia. Juuri nämä samat kilpailukyvyn ja turvallisuuden teemat olivat vahvasti myös Pirkanmaan EU-tavoitteissa tulevalle vaalikaudelle, ja ne näkyvät nyt komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esittelemissä linjauksissa alkaneelle viisivuotiskaudelle.

Komission puheenjohtaja von der Leyen linjasi valintansa yhteydessä, että nyt muodostettava komissio tulee olemaan investointikomissio. Tavoitteena on tehdä Euroopasta paikka, joka houkuttelee innovoimaan ja investoimaan Eurooppaan. Tutkimukseen ja innovaatioihin tullaan panostamaan vahvasti. Se on Euroopan kilpailukyvyn näkökulmasta välttämätöntä – tarvitsemme uusia menestyjiä ja kasvutarinoita.

Tässä Pirkanmaa on vahvoilla. Täältä löytyy monen todella kriittisen tärkeän alan huippututkimusta, tuotekehitystä ja huima joukko innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat valmiina kasvuun.

Suomen hallituksella on kasvun edistämiseksi tavoitteena nostaa T&K-panostusta, vähentää yritysten toimintaa haittaava turhaa sääntelyä ja nopeuttaa lupaprosesseja. Samat tavoitteet näkyvät myös tulevan komission suuntaviivoissa. Ursula von der Leyen on päättänyt antaa jokaiselle komissaarille tehtäväksi vähentää oman sektorinsa hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa, ja jouduttaa lupaprosesseja. Edistymistä tässä tullaan seuraamaan vuosittain.

* * *

On painotettava, että Pirkanmaan alueella tehdään koko Euroopan kannalta strategisesti hyvin merkittävää työtä. Esimerkkinä puolustusteollisuuden innovaatiot, kehittyneet puolijohteet tai kestävän kaivosteollisuuden kehittäminen.

Näillä kaikilla on Euroopan strategisen omavaraisuuden kannalta valtava merkitys, kun EU pyrkii tuntuvasti vähentämään liian riskipitoisia riippuvuuksia kolmansista maista, lisäämään omaa tuotantoaan ja laajentamaan kumppanuuksiaan samanmielisiin maihin. Näitä kriittisiä sektoreita ovat muun muassa puolijohteet, kriittiset raaka-aineet, lääketuotanto, kvanttilaskenta, tekoäly, bioteknologiat ja puolustusteollisuus.

Tästäkin näkökulmasta Tampereen siruohjelma ja tuleva sirusuunnittelun huippuosaamiskeskus ovat erittäin merkittäviä avauksia. Eurooppa on kehittyneissä puolijohteissa aivan liiaksi tuonnin varassa. Chips Actissa on tavoitteena tuplata EU-alueen oma sirutuotanto vuoteen 2030 mennessä.

Tampereen yliopisto on valittu yhdeksi neljästä pilottilinjasta, joilla vahvistetaan tulevaisuudessa merkittävästi EU:n omavaraisuutta mikrosiruista. Tampereen yliopisto on mukana Wideband–gap -pilottilinjassa, joka keskittyy niin sanottujen WBG-puolijohdeteknologioiden kehittämiseen sekä niillä luotujen sirujen testaukseen ja integraatioon. Kyseessä ovat uuden sukupolven puolijohteet, joita tarvitaan useissa tärkeissä järjestelmissä, kuten sähkömoottoreiden ohjaimet, akunhallintapiirit ja nopea energialataus, aurinkoenergiajärjestelmissä tarvittavat tehomuuntimet, tehokkaat virtalähteet ja 5G-tukiasemat.

Rahoituksella rakennetaan puolijohdesirujen paketoinnin (System-in-Package Fabrication, SiPFAB) pilottilinja Tampereelle. Se mahdollistaa WBG-sirujen testauksen sekä erilaisten sirujen integroimisen sekä paketoimisen kokonaisjärjestelmiksi. Pilottilinjan rakentamiseen on myönnetty yhteensä 40 miljoonan euron rahoitus, joka koostuu komission ja valtion myöntämästä rahoituksesta.

Lämpimät onnittelut tästä merkittävästä saavutuksesta! Seuraan mielenkiinnolla, millaisia uuden sukupolven innovaatioita Tampereella syntyy.

* * *

Talouden ja kilpailukyvyn vahvistamisen ohella Eurooppa-politiikassa tulee korostumaan erityisesti turvallisuus ja puolustus. Presidentti Sauli Niinistö laatii parhaillaan EU-komission puheenjohtajan pyynnöstä raporttia EU:n turvallisuuspolitiikan ja varautumisen kehittämisen tarpeista. Tämä tulee luomaan tärkeän pohjan seuraavien vuosien EU-aloitteille.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että erityisesti Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattaminen ja kilpailukykyisten tuotteiden kehittäminen tulee olemaan seuraavien vuosien merkittävä painopiste. Tähän Pirkanmaalla ollaan valmiita. Täällä toimii useita merkittäviä puolustusteollisuuden alan yrityksiä, jotka ovat isossa kasvuvauhdissa.

Euroopan puolustusteollisuuden vauhdittamiseksi komission puheenjohtaja tulee nimittämään tehtävään puolustuskomissaarin, jonka johdolla laaditaan ensimmäisen 100 päivän aikana valkoinen kirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta ja investointitarpeista.

EU ei tule kilpailemaan Naton kanssa, vaan vahvistaa Euroopan turvallisuutta koordinoimalla yhteishankintoja, kasvattamalla Euroopan puolustusrahastoa ja luomalla aidot puolustusteollisuuden sisämarkkinat. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2030 mennessä EU-jäsenmaat ostaisivat puolet puolustusmateriaalistaan Euroopasta. Tämä on todella kova päämäärä, sillä tällä hetkellä osuus on vain noin 20 prosenttia.

EU tulee panostamaan yhdessä Naton kanssa myös sellaisiin puolustuksen korkean osaamisen lippulaivahankkeisiin, jotka tuottavat aitoa lisäarvoa jäsenmaille. Eurooppalaisen ilmapuolustuskilven rakentaminen ja kyberpuolustuksen kehittäminen ovat näistä esimerkkejä.

Meille suomalaisille ei tarvitse kertoa, miksi nämä ovat välttämättömiä ja kiireellisiä tehtäviä. Me ymmärrämme puolustusteollisuuden merkityksen – on välttämätöntä, että saamme tilauksia liikkeelle ja alan yritykset voivat investoida tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Suomi on onnistunut viisinkertaistamaan oman ammustuotannon, mutta tarvitsemme paljon enemmän eurooppalaista puolustusteollisuutta jotta voimme tukea Ukrainaa ja samalla varmistaa, että myös Suomella ja liittolaisillamme on tarvittava materiaali käytössään.

Ukraina taistelee koko vapaan maailman puolesta. Euroopan on otettava entistä suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan, mutta myös Ukrainan sotilaallisesta tuesta. On välttämätöntä varmistaa, että Venäjä häviää laittoman ja raukkamaisen hyökkäyssotansa.

Pirkanmaalla on merkittävä rooli kotimaisen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamisessa. Ei olekaan ihme, että Euroopan komission ASAP-rahoista merkittävä osuus ohjautui Pirkanmaalle. Suomalaiselle puolustusteollisuudelle on myönnetty 32,5 miljoonaa euroa EU-rahoitusta ampumatarviketuotannon kasvattamiseksi, ja summa myönnettiin täysimääräisesti hakemuksen perusteella. Aktiivisuus ja kyky reagoida nopeasti kannattivat tälläkin kertaa, ja uskon että tulevaisuudessa kuulemme vastaavia uutisia myös muista pirkanmaalaisista yrityksistä.

Yhteistä eurooppalaista tutkimusrahaa on voitava jatkossa käyttää myös puolustusteollisuuden kehittämiseksi, erityisesti niin sanottuihin kaksikäyttötuotteisiin. Tätä viestiä meidän on määrätietoisesti vietävä eteenpäin, kun rahoitusvälineitä ja kriteereitä uudistetaan.

Kaikki lähtee turvallisuudesta. Vaikka NATO on Euroopan turvallisuuden ensisijainen takaaja, on EU:lla merkittävä rooli unionin puolustuksen koordinaatiossa ja puolustusteollisuuden vahvistamisessa. Työtä Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan molemmissa instituutioissa sekä jäsenmaissa. Yhdessä toimien on mahdollista saavuttaa merkittäviä edistysaskelia ja vauhdittaa alan kehitystä.

* * *

Komission puheenjohtaja Von der Leyenin prioriteetit alkavalle kaudelle alleviivaavat vihreän siirtymän merkitystä Euroopan kilpailukyvylle. Viime vaalikaudella EU-komission johdolla uudistettiin valtava määrä uutta ilmasto- energia- ja ympäristölainsäädäntöä. Tämä on välttämätöntä, jotta ilmastoneutraali Eurooppa voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

Nyt tulevalla kaudella komissio keskittyy vihreän siirtymän toimeenpanoon mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on vahvistaa puhtaita kilpailukykyisiä investointeja ja luoda työpaikkoja. Investoidaan infrasturktuuriin, vauhditetaan luvitusprosesseja ja karsitaan turhaa sääntelyä.

Luvassa on aiempaa teknologianeutraalimpaa otetta. Tämä näkyy komission tuoreessa vuoteen 2040 mennessä 90 prosentin päästövähennyksiin tähtäävässä ilmastotiedonannossa. Ensimmäistä kertaa ydinvoima listataan tasavertaiseksi energialähteeksi uusiutuvien energioiden kanssa. Uusiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, suhtaudutaan myönteisesti. Samoin biopolttoaineiden ja bioenergian merkitys tunnistetaan entistä paremmin.

Teknologianeutraalius on tärkeää, jotta saamme kaikki mahdolliset keinot käyttöön ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tulevan kauden tärkein tavoite on vahvistaa Euroopan taloutta ja turvallisuutta niin, että meillä on kyky toimia kaikissa tilanteissa. Kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon estämisessä, mutta kustannustehokkaimmat keinot vaihtelevat suuresti olosuhteista ja erityispiirteistä johtuen.

Puhtaiden teknologioiden edelläkävijänä Suomella ja Pirkanmaalla on vihreässä siirtymässä paljon mahdollisuuksia. Pirkanmaalla näihin on myös rohkeasti tartuttu.

EU-komissio valitsi vuonna 2022 EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontin alaiseen ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan ‘missioon’ yhteensä 100 eurooppalaista edelläkävijäkaupunkia. Nämä 100 kaupunkia tähtäävät ilmastoneutraaliuteen kunnianhimoisesti jo vuoteen 2030 mennessä. Ne toimivat kokeilu- ja innovaatioekosysteemeinä, tarkoituksena kannustaa koko EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen edistämistä vuoteen 2050 mennessä.

Suomi on missiossa hienosti edustettuna: Yhteensä kuusi suomalaista kaupunkia, Tampere sekä Turku, Lahti, Lappeenranta, Espoo ja Helsinki valittiin mukaan yhteensä 362 hakijan joukosta. Suomesta hakijakaupunkeja oli yhdeksän, joten peräti kaksi kolmannesta pääsi mukaan. Tämä kertoo Suomen vahvuuksista – me toimimme jo nyt vihreän siirtymän etujoukoissa. Ilahduttavasti hiilineutraaliustavoitteeseen ovat sitoutuneet myös muut Tampereen kaupunkiseudun kunnat.

Kaikkiaan Suomen iso vahvuus on, että jo nyt 90% Suomen sähköntuotannosta on päästötöntä. Energiariippuvuudesta on pyristelty eroon myös unionin tasolla nopealla tahdilla, vaikka työtä on vielä tehtävänä. Eurooppalaisesta sähköntuotannosta 50 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Suomelle kiertotaloudessa on todella paljon mahdollisuuksia ja uusia menestystarinoita kasvaa parasta aikaa. Tämä on merkittävää paitsi ilmastotyön myös huoltovarmuuden kannalta.

* * *

Tampere ja Pirkanmaa ovat Suomen logistinen solmupiste. Jo puolet suomalaisista asuu pääradan varrella. Pääradan kehittäminen onkin todella tärkeää koko Suomelle. Sujuvilla ja nopeilla yhteyksillä on iso merkitys asukkaiden arjelle, työpaikoille ja elinkeinoelämän kehittämiselle.

Pääradan varren alueilla ja kaupungeissa on tehty viime vuodet vahvaa työtä pääradan investointien vauhdittamiseksi.

Tämä työ on tunnistettu myös EU-tasolla: olin itse viime kaudella mukana neuvottelemassa EU-liikennehankkeiden rahoitusta. Neuvottelutuloksen myötä Suomen päärata Helsingistä Ouluun ja edelleen Ruotsiin liitettiin Euroopan tärkeimpiin ydinkäytäviin. Näin pääradan kehittämiseen on mahdollista saada merkittävää EU-rahoitusta. Tätä työtä täytyy tulevalla kaudella jatkaa määrätietoisesti.

Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Suomen geopoliittinen asema on muuttunut. Kun liikenne ja kauppa Venäjälle on pysähtynyt, on merkityksemme huoltovarmuuden ja strategisten raaka-aineiden näkökulmasta kasvanut. Samalla pääradan merkitys logistisena käytävänä on nostanut merkitystään. Pidän myös sen vuoksi investointeja esimerkiksi Tampereen ratapihan kehittämiseen perusteltuina.

Tampereen seutu on kasvanut viime vuosina vahvasti. Alueen vetovoimasta kertoo paitsi vahva väestönkasvu, myös isot investoinnit. Tampere näyttäytyy tällä hetkellä esimerkkinä monelle suomalaiselle kaupungille tekemisen meiningissä ja kyvystä synnyttää positiivinen kierre, joka vahvistaa itseään. Ennusteiden mukaan vuonna 2040 Tampereen seutu kasvaa noin 70 000 asukkaalla, ja kasvusta hiukan yli puolet ohjautuu Tampereelle. Tulevaisuudennäkymät ovat tältäkin osin varsin valoisat. Monessa muussa suomalaisessa maakunnassa kun pohditaan, kuinka palveluita sopeutetaan väestön vähetessä.

* * *

Haluan lämpimästi kiittää teitä siitä aktiivisesta ja rakentavasta otteesta, jolla tuotte omia näkökulmia eurooppalaiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. TKI-investointien peräänkuuluttaminen vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi, modernin teollisuuspolitiikan ja kilpailukyvyn puolustaminen ja kokonaisturvallisuuden korostaminen löytyvät vahvasti myös komission puheenjohtaja Ursulan von der Leyenin poliittisista suuntaviivoista.

Pirkanmaan seutu toiminut näkyvästi ja aktiivisesti Brysselissä. Tämä ei aina ole itsestään selvää. Pirkanmaa tarjoaa ratkaisuja ja siksi teitä myös kuunnellaan.

Maakunnan EU-vaikuttamistavoitteiden takana on helppo seistä. Kannustan teitä jatkamaan aktiivista vaikuttamistyötänne ja syventämään jo ennestään läheisiä yhteyksiä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen ja yliopiston kanssa. Menestyvä Pirkanmaa näyttää suuntaa ja mallia monessa muulle Suomelle, mutta myös Euroopalle. Näillä sanoilla haluan toivottaa hyvää Pirkan päivää!