Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla
Hankkeen toimilla pyritään muun muassa lisäämään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta sille soveltuvissa kohteissa, jotta vedenpinnan taso turvemaalla säilyy puiden kasvatuksen ja päästöjen minimoinnin kannalta sopivalla korkeudella.
Metsäkeskuksen hallinnoiman Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hankkeen päätavoite on uudistaa ja monipuolistaa suometsien käsittelyä siten, että ojitettujen turvemaiden hiilipäästöt ja vesistökuormitus alenevat. Turvemaametsien maaperäpäästöjä vähentämällä pystytään saavuttamaan nopeavaikutteisesti suurin maankäyttösektorin päästövähennys vuoteen 2035 mennessä. Hanke alkoi 2022 alussa ja on päättymässä kuluvan vuoden lopussa.
Suomi on maailman soisin maa, lähes kolmannes maapinta-alastamme on soita. 1900-luvulla tehtyjen laajojen ojitusten ansiosta turvemaametsät ovat kasvaneet runsaasti puustoa ja ovat tulossa uudistuskypsiksi. Nykytieto osoittaa, että turvemaametsien uudistaminen ja käsittely ei ole yksinkertaista ja väärin valittu metsienkäsittelymuoto aiheuttaa ylimääräisiä päästöjä sekä ilmaan että vesistöihin.
Hankkeen toimilla pyritäänkin muun muassa lisäämään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta sille soveltuvissa kohteissa, jotta vedenpinnan taso turvemaalla säilyy puiden kasvatuksen ja päästöjen minimoinnin kannalta sopivalla korkeudella. Myös kunnostusojitusten toteuttaminen vain kohteissa, joissa se on välttämätöntä, auttaa vesistökuormituksen minimoimisessa.
Osatoteuttajina hankkeella ovat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Luonnonvarakeskus. Tredusta on mukana ollut Kurun toimipisteen metsäkoulun puunkorjuun lehtori Janne Ruokonen ja opiskelijoita. Heidän avullaan on järjestetty mm. työnäytöksiä jatkuvapeitteisestä metsänkäsittelystä turvemailla ja maastokoulutuksia.
Lukessa suuressa roolissa ovat olleet jo eläköitynyt suometsäosaaja Markku Saarinen sekä erityisasiantuntija Harri Lindeman. Molempien rautaista osaamista on saanut kuunnella sekä maastokoulutuksissa että eri aiheisissa webinaareissa. Lisäksi mukana koulutuksissa on ollut metsäkeskuksen asiantuntijoita, muun muassa metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari isolla panostuksella sekä ulkoisia luennoitsijoita, jotka ovat antaneet osallistujilla tietoa soiden ennallistamisesta, peitteisestä metsänkasvatuksesta, tuhkalannoituksesta, suometsien puunkorjuusta, ilmastonmuutoksesta, metsätuhoista ja ennakoinnista.
Tähän mennessä hankkeella on järjestetty 34 tapahtumaa, joista 20 on ollut ilmastokestävään turvemaiden hoitoon liittyviä webinaareja ja loput työnäytöksiä, maastokoulutuksia sekä koti-ja ulkomaan opintomatkoja. Näihin tapahtumiin on osallistunut hankkeen aikana hieman yli 1500 metsänomistajaa ja toimijaa. Loppuvuodellekin tapahtumista on suunnitelmia, kannattaa seurata metsäkeskuksen koulutuskalenteria.
Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -koulutushanke toteuttaa Pirkanmaan alueellista metsäohjelmaa, kansallista metsästrategiaa ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä Suomen hallitusohjelman ilmastotoimenpiteitä.
Hanketta on tuettu Pirkanmaan ELY-keskuksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2022.
Taija Jussila
Projektipäällikkö
Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hanke
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa vaikuttajat yhteen ja linjaa maakunnan kehittämisen kannalta merkittävimmät ohjelmat, sopimukset ja rahoitukset. Yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vuosikellon mukaisten teemojen äärelle. Maakunnan yhteistyöryhmän syyskuun kokouksen teemana oli maaseudun kehittäminen, jota johtava kehittämisasiantuntija Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta avasi jutussaan Maaseudulla on merkitystä! Kirjoitus ja myös yllä oleva Myrrissä esitelty Metsäkeskuksen Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hanke-esittely ovat osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.
Kuvat: Metsäkeskus ja Shutterstock