Ympäristö- ja ilmastoasioista käydään säännöllistä keskustelua maakuntahallituksen puolueiden kesken. Kokouksissa on ollut hyvä henki, ja avointa mielipiteiden vaihtoa on ollut runsaasti, kertovat ympäristö- ja ilmastojaoston jäsenet sekä jaoston esittelijä Marko Mäkinen blogissaan.
Pirkanmaan maakuntahallituksen alaisuudessa toimii ilmasto- ja ympäristöjaosto, joka perustettiin vuonna 2019 tarjoamaan valmistelu- ja keskustelufoorumi näiden tärkeiden aiheiden käsittelyyn. Tavoitteena on antaa eri näkökulmille ja mielipiteille tilaa ennen maakuntahallituksen kokouksia ja mahdollistaa perusteellisempi perehtyminen asioihin, ja sitä kautta entistä paremmat päätökset Pirkanmaan parhaaksi.
Nelisen kertaa vuodessa pidettävät kokoukset sujuvoittavat yhteisten linjausten tekemistä. Linjauksia tehdäänkin laajalla kirjolla ilmasto- ja ympäristöteemaisista avauksista, esimerkiksi kaavoitukseen, EU-rahoituksen hyödyntämiseen ja edunvalvontaan liittyen. Näistä asioista päätetään lopulta maakuntahallituksessa, kun ensin on hierottu näkemyksiä yhteen jaoston piirissä.
Ilmasto- ja ympäristöjaostossa on mukana jäsen jokaisesta maakuntahallituksessa edustetusta puolueesta, kuusi yhteensä, ja heille varajäsenet. Kokoonpanon täydentävät asiantuntijaedustajat Pirkanmaan liitosta ja Pirkanmaan ELY-keskuksesta sekä kaksi nuorta kokemusasiantuntijaa. Itse toimin jaoston esittelijänä.
Kuullaanpa miten jaoston jäsenet ovat kokeneet toiminnan. Ilmasto- ja ympäristöjaoston jäsen Marjo Mäkinen-Aakula lähestyy näitä aiheita maatalousyrittäjän näkökulmasta.
– Elän näiden asioiden kanssa koko ajan arjessani. Minua kiinnostaa maaperän hyvinvointi eli sen ekosysteemi ja mikrobiston hoitaminen, jolla on yhteys siihen, että maa tuottaa satoa. Biodiversiteetin huomioiminen on tärkeää, ja se myös unohtuu helposti.
Myös maakuntahallituksen ja jaoston puheenjohtaja Roope Lehto on kiinnostunut luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Suojelu- ja ennallistamisasioissa hän kannattaa vapaaehtoisuutta.
– Uskon, että seutua voi kehittää siten, että samalla parannetaan luonnon monimuotoisuutta. Kehittyä pitää, mutta myös luonto tulee huomioida ja siihen on olemassa keinot, kunhan ihmiset puhaltavat yhteen hiileen, Lehto kannustaa.
– Lähiluonto käy vähiin kaupungeissa. Viheralueilla on tärkeä viilentävä merkitys, kun lämpötilat nousevat ilmastonmuutoksen seurauksena, Mäkinen-Aakula täydentää.
Viimeisimmässä kokouksessa asialistalla oli Pirkanmaan energiastrategian luonnos. Myös siinä tulee Lehdon mukaan huomioida sekä energiatavoitteet että luontoarvot.
– On hienoa, että asioita sovitellaan ilman ehdottomuutta. Ei pysäytetä rakentamista eikä jyrätä kaikkea, vaan suunnitellaan yhdessä paras tapa edetä.
Sähkönsiirtoverkkojen kehittäminen on Lehdon tärkeyslistalla tärkeimmästä päästä energia-asioissa, oli käytössä jatkossa sähkö, kaasu tai vety. Vetyteknologian kehittymistä hän odottaa innolla:
– Sitä olisi jo hyvä lähteä kokeilemaan ja toteuttamaan, hän patistelee.
Myös bioenergiaan tulisi Lehdon ja Mäkinen-Aakulan mielestä satsata enemmän.
– Mahdollisuuksia on, mutta bioenergia-ala tarvitsee isoja yrityksiä taakseen. Moninaisuus olisi tässäkin hyvä, että kehitetään vaihtoehtoisia teknologioita vain yhdenlaisen sijaan, Mäkinen-Aakula sanoo.
Mäkinen-Aakula on pitänyt jaoston tapaamisista, joista saa taustatietoa ajankohtaisista asioista.
– Asioita eikä mielipiteitä ei ole ohitettu, vaan on pidetty mukavia tilaisuuksia, Mäkinen-Aakula kiittää.
Roope Lehto toteaa, että hallitustyössä asioita tulee eteen paljon ja niihin pitää perehtyä parissa päivässä. Ilmasto- ja ympäristöjaostossa yksittäiseen teemaan ehtii hänen mukaansa syventyä paremmin.
– Samalla pääsee tutustumaan muihin toimijoihin ja asiantuntijoihin ja saadaan politiikkaa laajemmin mukaan valmisteluprosesseihin.
Jatkossakaan eivät asiat jaoston listalta lopu. Ympäristöön kohdistuvat moninaiset käyttöpaineet ja riskit sekä lisääntyvä ymmärrys ihmistoiminnan vaikutuksista elävään luontoon pitävät siitä huolen.
Tehtäviini kuuluu Pirkanmaan kehittämisen strategisten kysymysten käsittely maakuntaohjelman laadinnan kautta. Työskentelen myös tulevaisuuden muutostekijöiden tunnistamiseksi, huomioon ottamiseksi ja keskustelun käymiseksi niistä. Olen maakuntahallituksen ympäristö- ja ilmastojaoston esittelijä.
Edellisiä Ilmastokevät-blogeja voit lukea blogi-sivullamme.
