Pirkanmaan energiastrategia pyrkii varmistamaan maakunnan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuuden samalla kun se edistää Pirkanmaan ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Ilmastokevät-blogisarjan edeltävissä osissa on käsitelty maakunnan ilmastotyötä, luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta sekä energia- ja elonkirjoaiheisen vaihemaakuntakaavan laatimista. Energia kytkeytyy olennaisesti kaikkiin blogisarjassa aiemmin käsiteltyihin teemoihin, ja aiheen ympärillä velloo jatkuvasti kuumana käyvä keskustelu.
Kuluvan vuoden aikana EU on joutunut tunnustamaan riippuvuutensa venäläisestä energiasta ja energiajärjestelmänsä haavoittuvuuden. Rohkeampi panostus uusiutuvaan energiaan ja laaja-alaisempi energiantuotannon hajauttaminen olisivat voineet lieventää uhkaavaa energiakriisiä. Jälkiviisaus ei kuitenkaan lämmitä, kun talvi lähestyy vääjäämättä ja EU varautuu tulevaan lämmityskauteen muun muassa monenlaisilla energiansäästötoimilla.
Vahingosta voidaan silti viisastua ja pohtia, miten Pirkanmaalle rakennetaan tulevaisuuden energiajärjestelmä, joka jatkossa kestää vastaavanlaiset maailmanpoliittiset heilahdukset ja erilaiset kriisitilanteet. Parhaillaan työstettävä Pirkanmaan energiastrategia pyrkii varmistamaan maakunnan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuuden samalla kun se edistää Pirkanmaan ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Lisäksi tavoitteena on varmistaa energiajärjestelmän oikeudenmukaisuus ja kustannustehokkuus koko maakunnan alueella sekä kehittää aluetaloutta ja energia-alan TKI-toimintaa eli tutkimusta, kehittämistä ja innovointia.
Energiastrategia tähtää vuoteen 2030 eli tavoitteiden saavuttaminen vaatii ripeitä päätöksiä ja rohkeita tekoja. Strategiatyön aikana pirkanmaalaiset toimijat ovat nostaneet esille muun muassa yhteistyöverkostojen merkityksen sekä energiaomavaraisuuden roolin aluetalouden ja huoltovarmuuden kannalta. Panostukset energian varastointiin, kulutusjoustoon ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen nähdään myös tärkeinä askelina kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää.
Jo ennen kuluvan vuoden tapahtumia energia-alalla on vallinnut huikea murrostila, jossa uudet teknologiat kehittyvät ja syrjäyttävät aiempia energiantuotantomuotoja joko markkinavetoisesti tai erilaisten tukien avustamana.
Yhteiskunnan muuttaminen samanaikaisesti vihreäksi ja digitaaliseksi, eli niin sanottu kaksoissiirtymä, lisää muutospaineita koko energiajärjestelmälle. Digitalisoituminen lisää energiankulutusta, mutta samaan aikaan uudet teknologiat mahdollistavat myös joustavampaa energian tuotannon ja kulutuksen vuoropuhelua. Lisäksi tapa ajatella energiaa on muuttumassa, kun tavallinen kuluttaja voi olla samanaikaisesti energiantuottaja ja koko energiajärjestelmä nähdään eräänlaisena sektorirajat ylittävänä ekosysteeminä.
Keskellä energiamurroksen päätähuimaavaa vauhtia on huolehdittava siitä, että Pirkanmaa pysyy kehityksen kelkassa ja saa siitä kaiken hyödyn irti niin talouden kuin työllisyyden kannalta. Yksi kiinnostavimmista kehityssuunnista onkin vetytalous, josta povataan Euroopassa miljardien arvoista energiajärjestelmien mullistajaa sekä hankalasti sähköistettävien teollisuudenalojen ja liikennemuotojen puhdistajaa. Keski-Eurooppaan asti ulottuvaa vetyputkiverkostoa on hahmoteltu myös Pirkanmaan alueelle, joten maakunnan toimijoilla on ohittamaton tilaisuus päästä energia-alan kehityksen kärkeen.
Vaikka energiajärjestelmä uudistuu, perustavanlaatuiset kysymykset pysyvät silti teknologiasta riippumatta samoina: Kuinka taataan kaikille riittävä ja kohtuuhintainen energia? Miten energian avulla luodaan hyvinvointia ja varmistetaan tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus? Miten käytetään luonnonvaroja kestävästi ja turvataan luonnon monimuotoisuus? Miten varmistetaan energiajärjestelmän toiminta- ja huoltovarmuus myös poikkeustilanteissa?
Pirkanmaa on kasvava ja uudistuva maakunta, jonka nykyhetkessä tehdyillä valinnoilla voi olla laajat, kauaskantoiset ja moninkertaistuvat vaikutukset. Siksi on tärkeää pohtia sitäkin, miten tänä päivänä tehdyt valinnat näyttäytyvät vuosikymmenten tai vuosisatojen päästä. Kiittävätkö tulevat sukupolvet nyt tehtyjä päätöksiä vai joudutaanko niiden vaikutuksia korjaamaan suurella työllä?
Näistä asioista keskustellaan 24. elokuuta Energiatulevaisuuden aamupäivässä, jota voit seurata suorana Pirkanmaan liiton Youtube-kanavalla. Tapahtumassa kerrotaan energiastrategiatyön etenemisestä ja saadaan tuoreimmat kuulumiset REPowerEU-suunnitelmasta, jolla EU pyrkii irtautumaan venäläisestä fossiilisesta energiasta ja selättämään energiakriisin. Lisäksi paneelikeskustelussa pohditaan, mihin suuntaan Pirkanmaan energiajärjestelmää halutaan kehittää ja mitä mahdollisuuksia se avaa maakunnan eri toimijoille.
Ilmastokevät-blogisarjan seuraavassa osassa tarkastellaan vuorostaan Pirkanmaan tuulienergiatuotannon mahdollisuuksia ja maakuntakaavatasoisen ohjauksen roolia ja näihin liittyviä näkökulmia.
Toimin projektipäällikkönä Interreg Europe -rahoitteisessa Renewable Energy Communities for EU regions (REC4EU) -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa tuottavien ja hyödyntävien energiayhteisöjen syntymistä ja toimintamahdollisuuksia eri puolilla Eurooppaa.
Aikaisemmat blogit aiheesta:
Ilmastokevät: Maakuntakaava osana ilmasto- ja luontokysymyksiä
Ilmastokevät: Nostetaan kiertotalous huippuunsa Pirkanmaalla
Ilmastokevät: Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä
Ilmastokevät: Ilmastotyö näkyy lähes kaikessa Pirkanmaan liiton toiminnassa
Ilmastokevät: Täyttä höyryä kohti päästövähennyksiä
