Ilmastokevät: Pirkanmaan kylät jatkavat ilmastohankkeiden linjalla

Pirkan Kylät ry eli maakunnallinen kyläyhdistys toteuttaa paraikaa järjestyksessä toista Pirkanmaan laajuista ilmastohankettaan. Pirkan Kylät toimii yhteistyössä reilun 400 pirkanmaalaisen paikallisjärjestön, Leadereiden ja muiden maakuntien toimijoiden kanssa. Kiitelty Hiiltä sitovat kylät -hanke vuosina 2019–2020 nosti hiilen sitomisen tärkeyttä esiin maaseudulla ja toi ilmastotoimien näkökulmaa kyläyhdistysten käytännön työhön. Monet kylät ympäri Pirkanmaan tutustuivat muun muassa biohiilen tekemiseen. Tavoitteena oli sovittaa ilmastotoimia kylän näkökulmaan ja miettiä alueella niin kyläläisten, yhdistysten kuin koululaisten kanssa, mitä ilmastonmuutokseen vastaava työ on oman alueen näkökulmasta.

Pirkanmaan ilmastoviisaan kyläverkosto -hankkeen tausta-ajatus on tavoitteessa tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sen pohjalta oli luontevaa kysyä, mitä kaikkea valittu ilmastopoliittinen linja tarkoittaa kylien maaseudulla. Hankkeen avulla tuotetaan uutta maaseutuspesifiä ilmastotietoa niistä lähtökohdista, jotka kylätoimijoina ja aluetutkijoina tunnistamme. Kerätyllä tiedolla vaikutamme kyläverkoston välityksellä yleiseen mielipiteeseen ja Pirkanmaan ilmastotyöhön.

Edellisessä hankkeessa huomasimme, kuinka kylätilaisuuksissa työkaluina käytetyt hiilijalanjäljen laskurit aiheuttivat haja-asutusalueella asuvalle turhautumista sopivien vaihtoehtojen vähyyden takia. Eräs vertasi tilannetta osuvasti naisena siihen, että jos maailma on rakennettu standardina miehen mitoilla niin hiilijalanjäljen mittarit ovat muodostettu kaupunkiasujan lähtökohdasta. Samaa voi kysyä ilmastopolitiikasta, eli onko se tehty myös tiheästi asuttujen alueiden ehdoilla? Niinpä tässä hankkeessa lasketaan suuntaa antava arvio myös oman yhteisön eli kylän hiilijalanjäljestä paikallisyhteisössä tehtävän työn pohjalle. Hankkeen keskeinen sisältö on Tampereen yliopiston kanssa yhteistyössä tuotetut opinnäytteet, joista viimeinen valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Tutkimuksien tulokset ovat jo kuunneltavissa julkaisutilanteen livetallenteesta Pirkan Kylien Youtube-kanavalta. Hanke on jo aiheuttanut esimerkillään vastaavien hankkeiden hakemuksia muissa maakunnissa. Pirkanmaasta katsotaan mallia.

Harvaan asutun maaseudun ääni ilmastopolitiikassa

Harvaan asutulta maaseudulta, jota on reilu kolmannes Pirkanmaan pinta-alasta, ei tule yhtäkään kansanedustajaa tai aluevaltuutettua.

Saga Valtonen haastatteli kymmenkunta harvaan asutun maaseudun kylätoimijaa Pohjois- ja Itä-Pirkanmaalta. Valtonen jaotteli diskursseja oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden mukaisesti. Ilmastodiskurssin keskeinen sisältö oli ilmastonmuutoksen toissijaisuus arjessa ja alueella nähtävien ongelmien perspektiivissä. Taakanjaon oikeudenmukaisuudessa esiin nousivat käytännön hankaluus julkisen liikenteen saamiseksi, muovinkeräyksen edelleen jatkuvat puutteet laajasti harvaan asutulla seudulla ja tukien kohdistuminen lähinnä suhteellisen varakkaille talouksille uusiutuvaan energiaan siirtymisessä autoilussa ja lämmityksessä.

Tunnistavan oikeudenmukaisuuden keskeinen sisältö haastatteluissa oli epätietoisuus, huomioidaanko harvaan asutun alueen pirkanmaalaisia missään, vaiko vain luonnonvarat, metsät ja tuulivoimaloiden paikat. Paikallistason yhteisö nähdään toimivan omilla säännöillään ikään kuin irrallisena muista aluetasoista. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta puheessa korostui epäluottamus politiikkaan. Harvaan asutulla maaseudulla koetaan, että Suomen ja suomalaisten olosuhteiden painoarvo on pieni EU:n prosesseissa, maaseutu on lapsipuolen asemassa Suomen politiikassa ja kylät sivussa kuntakeskuksiin keskittyvässä kuntapolitiikassa.

Saga Valtonen kiteytti tulokset lauseeseen: ilmastoteot ovat arvovalinta, jotka ilmastonmuutoksen toissijaisuus syrjäyttää. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa Suomen Ilmastopaneelin helmikuussa julkaiseman raportin "Kansalaisten kokemukset Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta" tulosten kanssa.

Maanviljelijöiden kokema oikeudenmukaisuus Pirkanmaalla

Ella Turunen haastatteli uransa alkupuolella olevia viljelijöitä eri puolilta Pirkanmaata. Hän selvitti, mitä merkityksiä viljelijät antavat maatalouden ilmastotyölle ja maatalousluonnon monimuotoisuudelle ja kuinka heidän kokemuksensa maatalouden oikeudenmukaisuudesta jäsentyy ilmastonmuutos- ja maatalousluonnon monimuotoisuuskysymyksissä. Tutkittavien asenteita ja työn dilemmaa kuvastaa hyvin eräästä haastattelusta poimittu lausahdus "Maatalous on maailman suurin maankäyttäjä". Maatalous on suurin uhka biodiversiteetin häviämiselle. Silloin se on myös ensisijainen keino pelastaa luonnon monimuotoisuus, kun lähdetään muokkaamaan toimenpiteitä.

Haastatteluissa kuvastui viljelijöiden halu olla ympäristökysymysten ratkaisijoina ja kehittää toimenpiteitä. He kokevat ympäristötyönsä positiiviset vaikutukset tiloillaan sekä ilmasto- että monimuotoisuustyössään. Uhkana nähtiin nykyinen armoton tuotteen hinnan ja ympäristötavoitteiden ristiriidan puristus sekä pirkanmaalaisten olosuhteiden heikko tunnistaminen EU:n tasolla ja myös kansallisella tasolla. Jotta reilu siirtymä voidaan maataloudessa toteuttaa oikeudenmukaisesti, on otettava huomioon kaikki oikeudenmukaisuuden tasot ja niiden vuorovaikutussuhteiden sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset. Ella Turunen näki tutkimuksen loppupäätelmissä keskeisenä sen, että viljelijöille on saatava aito kokemus siitä, että he ovat yhteiskunnassa arvostettu toimija niin reilun tulon puolelta kuin kuulemisessa päätöksenteossa.

Hiilijalanjäljen laskuri maaseudulla asumiseen

Ruth Keisala toteutti ympäristötekniikan diplomityönään tutkimuksen maaseutualueiden keskeisten päästöjen pienentämisen keinoista. Tutkimuskysymyksinä oli, mitkä ovat merkittävimmät maaseudun ilmastovaikutukset ja miten mahdolliset investoinnit vaikuttavat maaseudun hiilijalanjälkeen. Tutkimuksen tuloksissa korostui fossiiliseen energiaan perustuvasta lämmityksestä luopumisen tärkeys kaikkialla, erityisesti maaseudun pientaloissa. Kylille ja maaseudun asukkaille suunnattu laskuri julkaistaan toukokuussa Pirkan Kylien kotisivuilla.

Kirsi Oesch
hankkeen vetäjä
Pirkan Kylät ry
p. 040 615 9360, kirsi.oesch@pirkankylat.fi

Kuvassa Ruth Keisala (vas.), Saga Valtonen ja Ella Peltonen tutkimustulostensa julkaisutilaisuudessa 12.4.2023.

Lisätietoa:
Diplomityö hiilijanajäljen pienentämisestä
Pro gradun tulosten esittely harvaan asuttujen alueiden ilmastodiskursseista
Pro gradun tulosten esittely maanviljelijöiden näkemyksistä
Hankkeen blogi
Hankkeen kotisivut


Aikaisempia Ilmastokevät-sarjan tekstejä voit lukea blogisivultamme.