Ilmastokevät: Uusin silmin kohti hiilineutraalia Pirkanmaata

Hiilineutraalit kunnat ja maakunnat (CANEMURE) -hankkeessa puhaltavat uudet tuulet, kun hankkeen edellinen projektipäällikkö Liisa Hyttinen siirtyi liiton kehittämispäälliköksi vastuualueenaan vihreä siirtymä. Oma työni ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden parissa alkoi Pirkanmaan liitossa marraskuun alussa.

Vähähiilisen kiertotalouden edistäminen on ollut jo pitkään omalla työpöydälläni osana EU-rahoitteista CIRCWASTE-hanketta. Kiertotaloushatun rinnalle on siis tullut ilmastohattu, mikä kuvaa mielestäni ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden keskinäistä suhdetta. Ilmastonmuutoksen hillintä antaa työlle kontekstin ja vähähiilinen kiertotalous on yksi isoista työkaluista saada aikaan muutosta ja hillitä päästöjä.

Uusi vuosi, uudet valot

Vuosi 2023 alkaa Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan seurannan ja päivittämisen parissa. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mutta Pirkanmaalla tavoitellaan hiilineutraaliutta jo vuonna 2030. Saavuttaaksemme oman tavoitteemme pitää maakunnan päästöjen vähentyä vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia verrattuna vuoden 2007 tasoon.

Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemien ennakkotietojen mukaan Pirkanmaan ilmastopäästöt ovat vähentyneet vuosien 2007–2021 välisenä aikana 33,5 prosenttia. Päästövähennystä on siis Pirkanmaalla jäljellä vielä 46,5 prosenttia. Vaikka päästöt ovat vähentyneet, on päästövähennysten vauhtia lisättävä tulevina vuosina.

Päästöistä jäljelle jäävät 20 prosenttia kompensoidaan esimerkiksi maankäyttö- ja metsätaloussektorin eli LULUCF-sektorin toimin sekä uusiutuvan energian tuotannolla. Tällöin myös hiilinielujen merkitys korostuu. Tilastokeskus julkaisi juuri vuoden 2021 tarkentuneen Suomen ilmastopäästölaskelman. Se vahvisti Luonnonvarakeskuksen (Luke) toukokuussa julkaisemat pikaennakkotiedot, joiden mukaan maankäyttösektori (LULUCF) oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde. Syinä ovat runsaat hakkuut, puuston kasvun alenema sekä metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. Vuonna 2021 hakkuut lisääntyivät 11 % verrattuna vuoteen 2020.

Luke arvioi kunkin maakunnan suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän. Tämä hakkuukertymä tarkoittaa suurinta mahdollista hakkuumäärää, joka voidaan toteuttaa maakunnassa vaarantamatta tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Pirkanmaan maakunnallisesti suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio on 5,25 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 

Vuonna 2020 Pirkanmaalla hakkuukertymä oli lähes 5,9 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2021 jo lähes 6,9 miljoonaa kuutiometriä. Eli Pirkanmaalla on ylitetty suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä jo toista vuotta peräkkäin. Pirkanmaalla on edelleen niin sanottua hakkuuvelkaa eli hakkuita on jäänyt rästiin, joten hakkuukertymä todennäköisesti pysyy korkealla tasolla tulevina vuosinakin. Runsaat hakkuut ovat haaste myös luonnon monimuotoisuudelle.

Mitä tämä sitten tarkoittaa hiilineutraaliustavoitteen kannalta? Pirkanmaan hiilineutraaliustavoite nojaa oletukselle, että jäljelle jäävä 20 prosenttia hiilidioksidista voitaisiin sitoa ensisijaisesti hiilinieluihin tai kompensoida se muilla tavoin. Pirkanmaan hakkuukertymän suuruus aiheuttaa epävarmuutta muun muassa siitä, kuinka paljon pystymme tulevaisuudessa kattamaan jäljelle jäävää päästövähennystä hiilinieluilla.

Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan edistymistä onkin syytä arvioida suhteessa Pirkanmaan päästökehitykseen ja hiilinieluihin. Tiekartalle ollaan parhaillaan luomassa liikennevalomallia valottamaan toimenpiteiden toteutumista sekä niiden tuomaa päästövähennyspotentiaalia. Tämä antaa tärkeän pohjan tiekartan päivittämiseen.

Tähtäimessä systeeminen muutos

Ilmastonmuutosta luonnehditaan myös ”kaikenmuutokseksi”. Siksi tulevana vuonna ilmastotyön fokuksena CANEMURE-hankkeen tiimoilta tulee olemaan ennen kaikkea rakennemuutoksen eli systeemisen muutoksen edistäminen Pirkanmaalla. Pirkanmaan kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliudesta edellyttävät poikkileikkaavasti uusia tapoja tuottaa, kuluttaa ja lisätä alueen elinvoimaa. Jotta rakennemuutos kohti vihreää siirtymää toteutuu, tarvitsemme erityisesti kannustavia työkaluja. Kiertotalous on yksi tärkeimmistä alueen elinvoimaa lisäävistä työkaluista ja sen potentiaalia on vasta alettu hyödyntää. Pirkanmaa on kiertotalouden edelläkävijä ja siitä syystä kiertotalous tulee näkymään erittäin vahvasti myös tiekartan päivityksessä.

Kuntien ääni kuuluviin vuonna 2023

Vuoden päätteeksi on helppo todeta Ilmastokevät - blogisarjasta, kuinka paljon Pirkanmaalla tehdään ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden eteen.

Blogisarja aloitetaan vuoden 2023 osalta maakuntahallituksen ympäristö- ja ilmastojaoston kuulumisilla. Sen jälkeen annetaan ääni kunnille ja heidän ilmastoteoilleen.

Rauhallista ja astetta rennompaa joulua kaikille!

Kaipaatko energiansäästövinkkejä?
Vinkit astetta rennompaan jouluun (astettaalemmas.fi)

Lisätiedot:

Aikaisemmat blogit aiheesta:

Ilmastokevät: Innokaupungit rakentavat osaltaan vihreää siirtymää
Ilmastokevät: Maakuntakaavalla otetaan kantaa tuulienergiatuotannon mahdollisuuksiin
Ilmastokevät: Energia puhututtaa myös Pirkanmaalla
Ilmastokevät: Maakuntakaava osana ilmasto- ja luontokysymyksiä
Ilmastokevät: Nostetaan kiertotalous huippuunsa Pirkanmaalla
Ilmastokevät: Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä
Ilmastokevät: Ilmastotyö näkyy lähes kaikessa Pirkanmaan liiton toiminnassa      
Ilmastokevät: Täyttä höyryä kohti päästövähennyksiä