Ilmastohankeportfolio

Mistä on kyse?

Pirkanmaan liitto rahoittaa useassa eri teemassa Pirkanmaata kehittäviä hankkeita eri rahoitusinstrumenteilla. Hankeportfolio pilotoi rahoitettujen hankkeiden järjestelmällistä seurantaa. Seurannan avulla voidaan nähdä esimerkiksi selkeämmin, mitä maakuntaohjelman kärkiä rahoitetut hankkeet edistävät eniten. Tämä hankeportfolio on ilmastoteemainen, koska siihen on kerätty vain sellaisia liiton ja ELY-keskuksen rahoittamia hankkeita, jotka edistävät jollakin tavalla Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toimenpiteitä.

Ilmastoteemaisten hakkeiden kokoaminen yhteen on osa Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan seurannan kokonaisuutta. Rahoitettuja hankkeita tarkastellaan vuodesta 2017 alkaen. Pilottia varten kerättiin tietoa seuraavista rahoitusinstrumenteista: EAKR, AKKE, AIKO, MKR, EAKR REACT, Maaseuturahasto ja ESR. Instrumenttien lyhenteet avataan alempana. ESR-hankkeiden tarkempi analysointi osoitti, että niistä yksikään ei liittynyt hiilineutraali tiekartan toimenpiteisiin, joten kyseinen rahoitusinstrumentti jäi lopulta hankekartan ulkopuolelle.

Hankkeet on lajiteltu hiilineutraali tiekartan eri teemoihin, joita ovat liikenne ja liikkuminen, energiantuotanto ja energiatehokkuus, elinkeinoelämän vastuulliset ratkaisut, yhdyskuntarakenne ja rakentaminen, maa- ja metsätalous sekä hiilinielut ja kompensointi. Teeman lisäksi on tunnistettu, mitä tiekartan toimenpiteitä hankkeet ainakin jossakin määrin edistävät. Hankeportfolioon kerätystä tiedosta on toteutettu Power BI:n avulla hankekartta, josta löytyvät mm. tiedot hankkeen toteuttajasta, toteutusajasta ja rahoituksen määrästä.

Miten hankekarttaa käytetään?

Hankekarttaa voi käyttää monella tavalla. Jos haluaa nähdä tietyssä kunnassa toteutetut ja toteutuksessa olevat hankkeet, voi valita haluamansa kunnan kartasta, jolloin taulukko näyttää vain siellä toteutettavien hankkeiden tiedot. Hankkeita voi myös etsiä tietyn teeman tai toteuttajan perusteella, sillä taulukon tietoja voi suodattaa. Halutessaan voi käyttää useampaa suodatinta samaan aikaan, jos on kiinnostunut näkemään esimerkiksi vain sellaisia elinkeinoelämän vastuulliset ratkaisut -teemaan liittyviä hankkeita, joiden toteuttajana on esimerkiksi Tampereen korkeakoulusäätiö.

Eri välilehdiltä löytyvät eri rahoitusinstrumenttien kautta rahoitetut hankkeet. Hankekartassa tarkasteltavia rahoitusinstrumentteja ovat Maaseutuohjelma, EAKR, REACT-EU, AIKO, AKKE sekä MKR. Eri rahoitusinstrumenteista rahoitetaan erityyppisiä hankkeita. EAKR-rahoitus on esimerkiksi suunnattu erityisesti alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen, joten suuri osa EAKR-rahoitteisista hankkeista liittyvät Pirkanmaalla etenkin elinkeinoelämän vastuulliset ratkaisut -teemaan, kun taas Maaseutuohjelmista rahoitetut hankkeet luonnollisesti painottuvat maa- ja metsätalousteemaaisiin toimenpiteisiin.

Mitä rahoitusinstrumentit ovat ja miten ne eroavat toisistaan?

Maaseutuohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tunnetaan lyhyemmin maaseutuohjelmana. Sen tarkoitus on nimensä mukaisesti kehittää maaseutualueita, eli esimerkiksi edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä, tukea ympäristöä sekä luoda maaseudulle harrastusmahdollisuuksia.

EAKR: EAKR on lyhenne Euroopan aluekehitysrahastosta. Se on yksi Euroopan koheesiopolitiikan rahastoista, ja siitä suunnataan varoja erityisesti sellaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tasoittavat maiden ja alueiden välisiä kehityseroja. Tämän takia aluekehitysrahaston varoilla pyritään luomaan elinvoimaisuutta parantamalla työllisyyttä, tukemalla kestävää kasvua ja lisäämällä alueiden kilpailukykyä sekä tukemalla kestävää kaupunkikehittämistä.

REACT-EU: Tällä EU:n rakennerahastolla tuettiin pk-yritysten elpymistä koronakriisin liiketoimintaa lamauttaneista vaikutuksista. Rahoitusta myönnettiin erityisesti sellaisille hankkeille, jotka edistävät pk-yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa digitalisaation edistämiseksi ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumiseksi. REACT-EU-rahoituksella siis pyrittiin edistämään vihreää siirtymää tunnistamalla ja kehittämällä uusia vihreään talouteen ja hiilineutraalisuuteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia digitalisaatiota ratkaisuissa monipuolisesti hyödyntämällä.

AIKO, AKKE, MKR: Nämä ovat kaikki kansallisia kehitysrahastoja. AIKO-rahoituksella rahoitetaan alueellisia innovaatioita ja kokeiluja, kun taas AKKE-rahoituksella rahoitetaan alueiden kestävää kasvua ja elinvoiman tukemista. MKR-rahoitus oli aiemmin vastaavaa kansallista kehitysrahaa (Pirkanmaan liiton maakunnan kehittämisrahaston rahoitus), mutta sittemmin rahaston nimeksi vaihdettiin AIKO.

Mitä hankekarttaan kootut tiedot kertovat Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toimeenpanon edistymisestä?

Hankekartasta voi nostaa esille monia positiivisia huomioita. Pirkanmaalla on onnistuttu viime vuosina erilaisissa rahoitushauissa hyvin. Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toimeenpanoa edistäviä hankkeita on rahoitettu paljon ja Pirkanmaalla on yleisesti liikkunut poikkeuksellisen paljon monenlaista kehitysrahaa. Rahoitettuja hankkeita ei toteuteta vain Tampereella, vaan hankkeita on rahoitettu kohtalaisen tasaisesti ympäri maakunnan.

Hankkeiden toteuttajina ovat hyvin edustettuina muun muassa korkeakoulut, Ekokumppanit ja Business Tampere, joidenka lisäksi hankkeilla on lukuisia muita toteuttajia kunnista erilaisiin yhdistyksiin. Monipuolisimmin eri toteuttajia on Maaseutuohjelmasta rahoitetuilla hankkeilla.

Osa hankekartassa esitellyistä hankkeista liittyy useampaan tiekartan eri teemaan, minkä takia ne on lajiteltu samanaikaisesti useamman teeman toimenpiteitä edistäviksi. Hankkeiden teemajakauma kertoo siitä, mitä tiekartan teemoja edistäviä hankkeita on viime vuosina rahoitettu Pirkanmaalla eniten.

Vuosina 2017–2023 toteutettaviksi tarkoitetut eri rahoitusinstrumenteista rahoitetut hankkeet jakautuvat tiekartan teemoihin seuraavanlaisesti:

Tiekartan teemoista hankkeilla on edistetty tarkasteltuna ajanjaksona eniten elinkeinoelämän vastuulliset ratkaisut teemaa. Suurin osa tällaisista hankkeista rahoitettiin EAKR-rahoitusinstrumentista. Liikenne ja liikkuminen -teemaa edistäviä hankkeita on rahoitettu toiseksi eniten. Tätä teemaa edistävät hankkeet saivat rahoitusta hyvin tasaisesti kaikista eri rahoitusinstrumenteista, kuitenkin eniten Maaseutuohjelmasta. Maa- ja metsätalous -teemaan liittyviä hankkeita on rahoitettu kolmanneksi eniten, pääasiassa Maaseutuohjelmasta.

Elinkeinoelämän vastuulliset ratkaisut -teeman alle sopivista hankkeista useat edistävät tiekartan toimenpidettä ”investointien lisääminen alueen TKI-ympäristöihin”. Vuonna 2020 Pirkanmaalle myönnettiin poikkeuksellisen paljon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta muun muassa Business Finlandin sekä ELY-keskuksen pirkanmaalaisille yrityksille myöntämien korona-avustusten ansiosta.

EAKR ja REACT-EU rahoituksella tuettiin edellä mainittujen rahoitusten tapaan Pirkanmaalla nimenomaan monia digitalisaatiota ja vihreää siirtymää edistäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Hankerahoituksen valossa Pirkanmaalla on lähivuosina odotettavissa vihreää siirtymää edesauttavien teknisten ratkaisujen kehittymistä markkinoille.

TKI-rahoitus tulee lähivuosina palaamaan tavallisempiin lukemiin samalla, kun energiakriisi ja komponenttipula vaikeuttavat yritysten toimintaa. Kilpailun tiivistyessä rahoitushauissa on erityisen tärkeää linjata tarkasti, mitä maakunnan tavoitteita hankkeilla halutaan jatkossa edistää. Hyvä uutinen on, että Pirkanmaalle virtaava TKI-rahoitus on ollut ”tavallisiin” viime vuosiin nähden edelleen kasvussa.

Hankkeilla edistetään Pirkanmaalla tällä hetkellä tiekartan teemoista vähiten hiilinielut ja kompensointi -teemaa. Kyseistä teemaa edistää vain kolme hanketta, jotka rahoitettiin REACT-EU:sta. Tässä tarkasteltujen rahoitusinstrumenttien tavoitteita pohtimalla tämä on ymmärrettävää, koska suuri osa rahoitusinstrumenteista on perustettu ensisijaisesti alueiden elinvoimaisuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Hiilinielujen kasvua ja päästöjen kompensointia tulee kuitenkin edistää muilla tavoilla.

Hiilinielujen tilanne Pirkanmaalla on selvityksen alla vuoden 2023 aikana. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosien 2016–2021 keskimääräiset hakkuut Pirkanmaalla ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän ja Suomen tasolla maankäyttö- ja metsätaloussektori on muuttunut ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi[1]. Elinvoimaiset hiilinielut ovat edellytys sille, että Pirkanmaa saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuonna 2030.

Energiantuotanto ja energiatehokkuus teemaan sopivia tarkastelluista rahoitusinstrumenteista rahoitettuja hankkeita tunnistettiin seitsemän. Rahoitusta oli tullut teemaan kaikista muista instrumenteista paitsi REACT-EU:sta. Yhdyskuntarakenne ja rakentaminen teemaisia hankkeita oli jonkin verran enemmän. Niitä rahoitettiin EAKR:stä ja Maaseutuohjelmasta. Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 –tiekartassa energiaremontit kuuluvat tähän teemaan energiantuotanto ja energiatehokkuusteeman sijasta.

Öljystä on luovuttu viime vuosina useissa kotitalouksissa ELY-keskuksen jakaman tuen avulla. Pirkanmaan liiton kesällä 2022 toteuttaman haastattelukierroksen perusteella energiaremontit ovat kunnissa yleisimmin tehty ilmastotoimenpide. Haastattelukierroksen raporttiin voi tutustua täällä. Energiantuotanto ja energiatehokkuus sekä Yhdyskuntarakenne ja rakentaminen teemaiset toimenpiteet ovat Pirkanmaalla yleisiä, vaikka niitä ei näistä rahoitusinstrumenteista ole rahoitettu kovin paljon.

Yhteenvetona voi todeta, että Pirkanmaalla on aktivoiduttu hankehauissa viime vuosina erittäin menestyksekkäästi! Hankkeiden avulla vihreää siirtymää edistetään erityisesti digitalisaation ja monipuolisen TKI-toiminnan avulla.

[1] LUKE. (2.6.2022). Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2021. Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2021 | Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Ilmastohankeportfolio