Projektisuunnittelija Markus Lappi
Toimin projektisuunnittelijana We Make Transition!-, REC4EU-, VIADUCT- ja BEST DIH -hankkeissa.
Kestävää elämäntapaa ja luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää yhteistyöllä
Kestävän elämäntavan mahdollistaminen edellyttäisi pitkällä aikavälillä siirtymistä pois kulutuslähtöisestä yhteiskunnasta. Yksilö voi korjata, tehdä itse ja vaikuttaa elinympäristöönsä.
We Make Transition! -hanke järjesti viime keväänä teemaryhmäkeskusteluita Tampereella. Kolmessa keskustelussamme keskityimme teemoihin kestävä kuluttaminen, kestävä työllisyys sekä luonnon monimuotoisuus.
Jokaiseen keskusteluun koottiin monipuolinen joukko kansalaisyhteiskunnan edustajia esimerkiksi järjestöistä, osuuskunnista ja yhdistyksistä. Mukana oli myös tutkijoita, kaupungin edustajia ja poliittisia päättäjiä.
Vaikka jokainen keskustelu keskittyi omaan teemaansa, oli puhutusta tunnistettavissa yhteisiä huomiota kiinnittäviä elementtejä. Osallistujien aktiivinen ote, positiivisuus ja halu vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen ilahduttivat.
Kestävän elämäntavan mahdollistaminen edellyttäisi pitkällä aikavälillä siirtymistä pois kulutuslähtöisestä yhteiskunnasta siihen, että yksilö voi korjata, tehdä itse ja vaikuttaa elinympäristöönsä. Urbaanin ympäristön tulisi kannustaa kestävään elämäntapaan.
Pelkkä informaatiovirta ei riitä. Kaupunkiympäristö pitää tehdä luontevaksi paikaksi omaksua kestäviä tapoja, kuten julkisen liikenteen käyttämistä, lihasvoimin liikkumista tai vaikkapa kirpputorien suosimista. Tämän onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti myös kokemus oikeasta osallisuudesta.
Asukkaille tulee antaa mahdollisuuksia kertoa omista toiveistaan sekä kokemus siitä, että oma mielipide on otettu huomioon.
Kestävän työllisyyden keskustelussa käytiin läpi muun muassa osatyökykyisyyden, fossiilitalouteen sidonnaisten työpaikkojen ja kiertotalouden osaamis- ja investointitarpeiden kysymyksiä.
Kestävän työllisyyden edistäjäksi tunnistettiin esimerkiksi niin kiertotalouteen liittyvät yhdistykset, hyviä työehtoja ajavat ammattijärjestöt, kaupunki hankintakriteerien muotoilijana, oppilaitokset osaamisen kehittäjinä sekä tietysti palkkatuettuja työllistävät yritykset. Kestävyyshaasteiden ympärillä on myös arvokasta yrittäjyyttä.
Tehokkaita työllistämistoimia peräänkuulutettiin, ja näiden varmistamiseksi olisi tärkeää saada muodostettua myös tarkka kokonaiskuva tilanteesta eri toimijoiden välille sekä selkeä foorumi tai vastuutaho koordinoimaan työllistämistoimintaa.
Luonnon monimuotoisuuden vaalimisen näkökulmasta kehitettävää koettiin olevan lajitiedon ja kansalaistiedon paremmassa integroinnissa osaksi kaavoitusta ja suunnittelua. Asukkailla on hyviä ideoita ja paikallistietoa sekä vaikutusmahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen esimerkiksi omalla pihallaan tai kaupunkiviljelykontekstissa.
Myös luontopohjaisia ratkaisuja ja kaupunkiniittyjen lisäämistä pidettiin tärkeänä - veden ympäristöarvoa unohtamatta!
Lisäksi esiin nousi kaupungin toiminta-avustusjärjestelmä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkökulmasta. Tällä hetkellä avustusten summat ovat verrattain pieniä samalla, kun hakubyrokratia on mutkikasta ja aikaa vievää. Näin ollen avustusten hakeminen ei ole vähäisten resurssien vuoksi aina kannattavaa, vaikka tarve ja asianmukainen tarkoitus avustuksille olisikin olemassa.
Huolta herättivät myös vapaaehtoisten houkuttelemisen haasteet ja täten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Mahdollisena ratkaisuna esitettiin kaupungin kestävyystavoitteiden mukaisesti toimivien yhdistysten aiempaa suorempia kommunikaatiokanavia.
Teemakeskustelut antoivat hyvän kuvan niin erilaisista kestävyysaiheisiin kytkeytyvistä toimijoista kuin heidän erilaisista näkökulmistaan.
Tähän kirjoitukseen mahtui lopulta vain muutamia poimintoja keskusteluista, ja joihinkin niistä tartumme jo 26.10. järjestettävässä työpajassa ”Luonnon monimuotoisuus kaupungissa ja asuinalueilla – miten edistetään yhdessä?” Tämän lisäksi varsinainen Tampereen Murrosareenaprosessi järjestetään syksyllä 2024.
Lisätietoja We Make Transition! -hankkeen hankesivulla, jolle pääset tästä linkistä.
-
-
Projektipäällikkö (We make transition -hanke) Maili Marjamaa
Toimin projektipäällikkönä We make transition -hankkeessa. Se on Interreg-hanke, jossa Pirkanmaan liitto on osatoteuttajana ja koordinointivastuu on Itämeri-Instituutilla.