Kestävästi kilpailukykyinen elinkeinoelämä tarvitsee kansainvälisiä kumppaneita ja tekijöitä
Pirkanmaan vuoden 2020 innovaatiotilannekuvassa erottuu kaksi selkeää trendiä, kansainvälisyys ja digitaalisuus.
Pirkanmaan vuoden 2020 innovaatiotilannekuvassa erottuu kaksi selkeää trendiä, kansainvälisyys ja digitaalisuus. Myös tutkimus- ja kehittämismenot jatkoivat pientä positiivista virettään. Tilannekuvan laatimisessa otetaan jatkossa huomioon vähähiiliseen Pirkanmaahan siirtyminen.
Maakunnan elinvoiman varmistaminen ja hallittu siirtymä vähähiiliseen maailmaan vaatii sellaista osaamista ja innovaatioita, jotka pohjustavat uusia kestävän kehityksen vientituotteita, palveluita ja liiketoimintaa.
- Pirkanmaalla on tunnistettu luovat alat merkittävänä työllisyyden ja uuden kasvun lähteenä valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden ohella. Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi korostuukin vastuullisessa ja vauraassa maakunnassa. Tämän vuoksi Pirkanmaan liitto on alkanut kehittää verkostossa kestävyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittaristoa Pirkanmaan innovaatiotilannekuvan tarkentamiseksi, innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Päivi Myllykangas sanoo.
Innovatiivisimmat alueet siirtyvät vihreään maailmaan
Digitaalisen teknologian vahva osaaminen ja Tampereen korkeakouluyhteisö houkuttelevat maakuntaan investointeja.
Maakuntajohtaja Esa Halme muistuttaa, että menestyvimmät ja innovatiivisimmat alueet maailmassa ovat niitä, joilla on muita enemmän annettavaa siirryttäessä vihreämpään ja digitaalisempaan maailmaan. Tämä tarkoittaa, että siirrytään kiihdytetysti sähkötalouden kautta uuteen vetyyn perustuvaan energiatalouteen.
- Tällä alalla Suomessa on paljon osaamista, tutkimusta ja merkittäviä yrityksiä. Pirkanmaalla on laajasti muutoksen tarvitsemia erityistaitoja ja poikkeuksellisen paljon käyttökelpoista signaalinkäsittely- ja digiosaamista. Maakuntamme tapa toimia luo hyvät edellytykset vastuulliselle vaurastumiselle, joka ottaa mukaan kaikki ihmisryhmät, Halme toteaa.
Monet mittarit muuttuneet viime vuodesta
Innovaatiotilannekuvan tietopohja katsoo pääasiassa vuoteen 2019, jolloin moni mittari kulki vielä toivottuun suuntaan.
- Ekosysteemimäisen kehityksen, syy-seuraussuhteiden sekä vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen asettavat haasteen mittaamiselle. Elämme myös poikkeuksellista vuotta, joka voi heijastella vaikutustaan koko innovaatiokenttään vielä pitkään. Ajankohtaisen tilannekuvan ylläpitämisessä on nyt tärkeä tunnistaa muutoskohtia, -suuntia ja -vauhtia yhä tiiviimmässä yhteistyössä verkostomme kesken, elinvoima-analyytikko Leena Nykänen sanoo.
Kasvuyritysten määrä kehittyi positiivisesti vuonna 2019, mutta korkeakouluissa syntyneiden yritysten määrä laski. Myös keksintöilmoitusten määrän laski. Pirkanmaan tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat puolestaan +4,7 % ollen 737,4 miljoonaa euroa vuonna 2019. Merkittävimmin kasvoivat yrityssektorin tutkimus- ja kehitysmenot (+5,7 %). Tutkimus- ja kehittämismenojen suhde bruttokansantuotteeseen säilyy noin vuoden 2018 tasolla eli 3,7 prosentissa.
Investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan tuottavat vain, jos onnistumme innovaatioiden kaupallistamisessa ja ne menestyvät markkinoilla. Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöjen tavoitettavuus, houkuttelevuus ja kansainväliset yhteydet korostuvat TKI-toiminnan kehittämisessä. Siksi alueen innovaatiopalveluista on pyritty tekemään saavutettavampia startupeille ja yrityksille niin sosiaali- ja terveyssektorin kuin älykkään kaupungin ympäristöissä. Tällä hetkellä työtä jatketaan valmistavan teollisuuden yritysten ja korkeakoulujen kumppanuuden edistämiseksi. Lisäksi Pirkanmaalla valmistellaan laajassa yhteistyössä eurooppalaista EDIH -palvelukonseptia digitaalisten valmiuksien edistämiseksi erityisesti pk-yrityksissä.
Maanantaina 9.11. julkistetun tilannekuvan työstämiseen osallistuu laaja joukko pirkanmaalaisia asiantuntijoita ja vaikuttajia. Innovaatiotilannekuva on nyt luettavissa Pirkanmaan liiton aluetietopalvelussa.
Siirry tästä linkistä tutkimaan Pirkanmaan innovaatiotilannekuvaa 2020.
Innovaatiotoiminnan tilannekuva
- On osa pirkanmaalaista tietojohtamisen prosessia, jolla tuetaan alueellista päätöksentekoa.
- Kerää yhteen viimeisimmät tiedot ja niistä johdetut tulkinnat Pirkanmaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnasta.
- Toteutetaan vuosittain ja se seuraa ilmiöitä, jotka on yhdessä tunnistettu strategisesti tärkeiksi.
- Työstämiseen osallistuu laaja joukko asiantuntijoita ja vaikuttajia aluehallinnosta, korkeakouluista, edunvalvontaorganisaatioista, innovaatioalustoilta ja yritys- ja rahoituskentältä.
- Toimintamallia kehitetään kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijaverkostojen kanssa, ja sitä ohjataan Pirkanmaan liitosta.
- Tilannekuvassa tarkastellaan seuraavia teemoja: iskukyky, TKI-rahoitus, korkeakoulut, yrityskasvu, kansainvälisyys, digitaalisuus.
Lisäksi tänä vuonna syvennetään seuraavia
- Ekososiaalisen kestävyyden mittaaminen: ensimmäinen versio ja pohdintoja mittareista, joilla voisimme seurata Pirkanmaan kestävyystavoitteita ja niiden kehittymistä huomioiden myös ihmisten hyvinvoinnin ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
- Tiedon visualisointi. Tiedolla johtamiseen halutaan tuoda visualisoitua dataa, jonka avulla tietoa tuodaan havainnollisemmaksi. Tästä esimerkkeinä Tampere Region Growth Monitor ja TKI-infrojen visualisoinnit.
- Tiedolla johtamisen käytäntöjen kehittäminen (mm. startup-allianssin tiedolla johtamisen kehittäminen).