Koronasta toipumiseen suunnattuja REACT-EU -varoja kohdennettava Suomessa tarkoituksenmukaisesti
Länsi-Suomen maakuntajohtajat muistuttavat, että kansallisessa REACT-EU -rahoituksen suuntaamisessa pitää ottaa huomioon koronaepidemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. Länsi-Suomi on kärsinyt koronakriisistä muuta Suomea enemmän.
Koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat rajut koko Suomessa. Länsi-Suomi, vahva vientivetoinen alue, tulee kärsimään kriisistä erityisen paljon. Samalla Länsi-Suomi on koko Suomen toipumisen kannalta keskeisessä asemassa. Nyt tarvitaan nopeita, järkeviä ja kohdennettuja toimia, jotta talouden elpyminen saadaan käyntiin.
Komissio on tehnyt ennusteen, jonka mukaan BKT:llä mitattuna Länsi-Suomi on yksi Euroopan voimakkaimmin koronakriisistä kärsineistä alueista.
Tämä johtuu alueemme vahvasta vientiteollisuudesta, joka suuntautuu niin Euroopan unioniin kuin EU:n ulkopuolelle. Jotta saamme kansallisesti elpymisen käyntiin, on vientivetoisen Länsi-Suomen talouden uudelleenkäynnistys ensiarvoisen tärkeää. Länsi-Suomi on kasvupotentiaalialue, johon sijoitetut kehittämisrahat tuottavat nopeasti kansantaloudellista hyötyä.
Repair and Prepare for the Next Generation
Komission 27.5.2020 tekemän ehdotuksen mukaisesti REACT-EU -varat (55 Mrd €) suunnataan jäsenvaltioille koronaviruksen vaikutuksista toipumiseen. Suomelle kohdistuva rahoituksen määrä (150 m€) vaikuttaa kuitenkin varsin vähäiseltä kokonaissummaan verrattuna. Suomen pitää huolehtia siitä, että kriteereitä painotetaan tavalla, joka varmistaa maamme pääsemisen tästä rahoituksesta osalliseksi oikeudenmukaisella jako-osuudella.
Me Länsi-Suomen maakuntajohtajat näemme erittäin tärkeänä sen, että kansallisessa REACT-EU -rahoituksen allokoinnissa otetaan huomioon koronaepidemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. Länsi-Suomesta löytyvät tulevaisuuden kasvun eväät. Vahva vienti voi nostaa Suomen uuteen kasvuun ja näin helpottaa myös julkisen talouden ahdinkoa. Kehittämispanostuksia on järkevä suunnata sinne, missä kasvupotentiaali ja kansantalouden saama hyöty ovat mahdollisimman suuria.
Seinäjoki/Jyväskylä/Tampere/Vaasa/Pori 24.6.2020
Asko Peltola
Maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
Esa Halme
Maakuntajohtaja
Pirkanmaan liitto
Asko Aro-Heinilä
Maakuntajohtaja
Satakuntaliitto
Pekka Hokkanen
Vs. maakuntajohtaja
Keski-Suomen liitto
Kaj Suomela
Maakuntajohtaja
Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto
Länsi-Suomen maakuntajohtajien kannanotto on toimitettu 24.6. työ- ja elinkeinoministeriöön elinkeinoministeri Mika Lintilälle ja johtaville virkamiehille.