Kotihoidon kehittäminen koskettaa aivan kaikkia nyt ja tulevaisuudessa: kysely asukkaille ja henkilöstölle on avoinna
Onnistumiselle keskeistä on, että Pirkanmaalla on jatkossa yhteiset toimintamallit sekä riittävä ja osaava henkilöstö. On osattava ennakoida ja reagoitava asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ajoissa. Verkkoaivoriihi on avoinna 12.-25.9.
Miten turvataan jatkossa iäkkäiden ja vammaisten palvelut kotona ympäri vuorokauden - kaikkialla Pirkanmaalla? Ja mitä mieltä asukkaat itse ovat?
Asukkailta ja sote-palvelujen henkilöstöltä sekä verkostoilta (vanhus- ja vammaisneuvostot) kysytään verkkoaivoriihessä tulevaisuuden kotihoidon kehittämisestä. Verkkoaivoriihi on avoinna 12.-25.9.
Pääset sivulle tästä linkistä.
Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille Pirkanmaalla (PirKOTI) ja Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanke (PirSOTE) valmistelevat palvelujen toiminnallista muutosta hyvinvointialueelle. Pirkanmaan hyvinvointialueella kuullaan henkilöstöä, asukkaita ja verkostoja. Tässä jutussa valmistelijat kertovat näkemyksiään yhdenvertaisista palveluista.
Kotihoidon palveluita lähipalvelualueilta
- Pirkanmaan hyvinvointialueella kotihoidon palvelut tuotetaan lähipalvelualueilla, jotka eroavat hieman väestöltään ja maantieteellisesti toisistaan, kertoo PirKOTI hankepäällikkö Anna-Stiina Salminen. Hänen vastuullaan on valmistella kotona asumista tukevia palveluja iäkkäille.
- Meillä on kaupunkikeskittymiä ja viheralueilta, jossa välimatkat ovat pitkiä. Maantieteellisesti lähekkäin olevissa kunnissa kotihoidon käynnit voidaan järjestää asiakasta lähimpänä olevan kotihoidon tiimin kautta ilman kuntarajoja.
Salminen muistuttaa, että onnistumiselle keskeistä on, että Pirkanmaalla on jatkossa yhteiset toimintamallit sekä riittävä ja osaava henkilöstö. On osattava ennakoida ja reagoitava asiakkaan toimintakyvyn muutoksiin ajoissa.
Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä, ensi vuoden alusta säännöllistä kotihoitoa on järjestettävä tarpeen mukaan vuorokauden ajasta riippumatta, myös yöllä, jos asiakkaalla on siihen tarve. Tämä on joillakin alueilla uutta.
- Palveluita suunniteltaessa on ensisijaisesti arvioitava mahdollisuus hyvinvointiteknologian käyttöön. Kaikille teknologia ei kuitenkaan sovellu, esimerkiksi tilanteissa, joissa muistisairaus on jo pitkälle edennyt ja uuden oppiminen on hankalaa. Keskeistä on teknologian käyttöönoton oikea-aikaisuus ja riittävä perehdytys sekä arjen tuki, Salminen toteaa.
Marika Järvinen ja Anna-Stiina Salminen. Kuvaaja Tiia Viitanen / Pirkanmaan hyvinvointialue
Vammaisten peruspalveluiden saatavuutta paremmaksi
Sosiaalihuollon toiminnallisessa muutoksessa Pirkanmaalla vammaisten palveluja kehitetään yhdenvertaisiksi ja saavutettaviksi.
- Erityisenä kehittämiskohteena on parantaa vammaisten henkilöiden peruspalveluiden saatavuutta sekä hyödyntää sähköisten palveluiden mahdollisuuksia. Nykyisellään vammaiset ovat Pirkanmaalla saaneet kotihoidon palveluita hyvin vaihtelevasti, kertoo hankepäällikkö Milja Koljonen. Hän vastaa sosiaalihuollon toiminnallisen muutoksen kokonaisuudesta Pirkanmaalla.
- Vammaisilla henkilöillä on samalla tavoin oikeus sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin kuin vammattomalla väestöllä. Kotihoitoa on tärkeää kehittää huomioiden myös ikääntyvien vammaisten ja muiden vammaisten, kotona asumista tukevia palveluita tarvitsevien henkilöiden tarpeet.
Milja Koljonen lisää, että on myös otettava huomioon vammaisten asiakkaiden valmiudet digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen.
- Vaikka tarkoitus on vahvistaa ensisijaisen lainsäädännön mukaisia palveluita kuten kotihoitoa, tarvittaessa vammaisten henkilöiden kotiin tarvitsema tuki järjestetään jatkossakin vammaispalvelulain nojalla ja sovittamalla yhteen palveluita. Tällöin otetaan huomioon asiakkaan yksilöllinen tilanne.
Hyvinvointialue suunnittelee ja kehittää palveluita asukkaiden kanssa
Pirkanmaan hyvinvointialueen tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Jotta tätä tehtävää voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää suunnitella ja kehittää palveluja yhdessä asukkaiden kanssa. Asiakasosallisuuden valmistelua tekee Pirkanmaan hyvinvointialueella kehittämispäällikkö Marika Järvinen.
- Laki hyvinvointialueesta tukee tätä toimintaa antaen hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjille oikeuden osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.
Kaiken toiminnan keskiössä on palveluja käyttävä ihminen – tämä on Pirkanmaan aluevaltuuston linjaus hyvinvointialueen toiminnalle.
- Toimintaa luodaan Pirkanmaalla ensisijaisesti palveluja käyttävän ihmisen tarpeista lähtien. Organisatoriset ratkaisut seuraavat näistä tarpeista.
Järvinen lisää, että monipuoliset osallistumisen tavat tuottavat ja tuovat kokemustiedon näkyväksi ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle palvelujen suunnitteluun. Pirkanmaalla halutaan luoda uusia osallistumisen tapoja vanhojen rinnalle, jotta jokaiselle asukkaalle saada hänelle itselleen sopiva keino tuoda äänensä kuuluviin.
Hyvinvointialue kysyi asukkaiden ja henkilöstön näkemyksiä alkuvuonna
Pirkanmaan hyvinvointialue kysyi asukkailta tammi-helmikuussa palvelujen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 2700 pirkanmaalaista. Aktiivisempia vastaajia olivat 30-64 -vuotiaat. Yli 65-vuotiaat vastaajat olivat hyvin edustettuina. Sen sijaan nuoria, alle 29-vuotiaita, vastaajia oli vähän. Vastaajia oli enemmän pienistä pirkanmaalaiskunnista kuin suurista.
Lue lisää:
PirKOTI – Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille Pirkanmaalla