Projektisuunnittelija Oona Lintunen
Toimin projektisuunnittelijana Interreg Europe -rahoitteisessa Renewable Energy Communities for EU regions (REC4EU) -hankkeessa.
Kuusi vuotta Canemurea: vaikuttavaa ilmastotyötä yhteistyöllä!
Hankkeen tavoitteena oli edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoima Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke toteutti Suomen ja Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa alueilla kuuden vuoden ajan. Se on hankkeelle poikkeuksellisen pitkä aika. Canemure oli valtakunnallinen strateginen IP LIFE -hanke, jossa oli 21 partneria ja sen kokonaisbudjetti oli 15,3 miljoonaa euroa. Pirkanmaan budjetti oli 500 000 euroa. Pirkanmaan osahanketta toteuttivat ja osarahoittivat Pirkanmaan liitto ja ELY-keskus.
Hankkeen tavoitteena oli edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi hankkeessa haluttiin tukea prosesseja, joilla voitaisiin luoda kestävää kaupunkirakennetta ja edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Täten hanke tuki taakanjakosektorin päästöihin keskittyvän Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) sekä kaikki sektorit kattavan ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoa alueilla, etenkin kunnissa.
Pirkanmaalle Canemure-hanke toi alueelliseen ilmastotyöhön pitkäaikaisia resursseja, joilla edistettiin laajasti ilmastotyön tekemistä niin maakunnallisella tasolla kuin kunnissa. Eräs Canemure-hankkeen merkittävimmistä saavutuksista on maakuntahallituksen hyväksymä Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan tekeminen ja päivittäminen. Poliittisesti hyväksytty tiekartta luo kaikille maakunnan toimijoille yhteisen käsityksen ilmastotyön tavoitteista, edistämisestä ja siihen vaikuttavista uudistuksista.
Canemuren ansiosta Pirkanmaalle pystyttiin laatimaan myös Pirkanmaan energiastrategia 2030, joka julkaistiin vuonna 2023. Energiastrategiassa pureudutaan alueellisiin vahvuuksiin ja toimijoiden näkemyksiin Pirkanmaan kestävästä energiatulevaisuudesta. Strategia tarkentaa maakuntaohjelman ja Pirkanmaan hiilineutraaliustiekartan tavoitteita ja ohjaa niiden toimenpanoa. Energiastrategia loi ennen kaikkea selkeät suuntaviivat maakunnan energiajärjestelmän kehittämiselle yhdistämällä kansainväliset ja kansalliset raamit pirkanmaalaiseen toimintaympäristöön. Canemure onkin toiminut Pirkanmaalla viime vuosina eräänlaisena ilmastotyön sateenvarjohankkeena luoden raameja yhteiselle työskentelylle.
Tiekartalle valittiin alun perin kuusi teemaa. Niiden alle tunnistettiin lukuisia toimenpiteitä, joiden avulla alueen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa. Canemure-hankkeessa on jaettu kunnissa tunnistettuja hyviä käytäntöjä myös tiekartan ulkopuolella erilaisissa tapahtumissa ja Syken ylläpitämällä Kestävyysloikka-sivustolla, josta löytyy muidenkin alueiden keräämiä hyviä ilmastotekoja, joita voidaan monistaa eri puolilla Suomea. Vertaisoppiminen on tunnistettu hankkeen aikana kunnille erityisen hyödylliseksi avuksi ilmastotyöhön, joten sitä on tärkeää edistää jatkossakin. Etenkään pienillä kunnilla ei usein ole aikaa ja resursseja edistää ilmastotyötä pelkästään omin voimin, eikä pyörää ole muutoinkaan aiheellista keksiä joka kunnassa uudelleen.
Canemure-hankkeessa tehdyn haastattelukierroksen perusteella kunnat kaipaavat ilmastotyötä koskevan keskitetyn tiedon lisäksi erityisesti lisäresursseja päästövähennysvauhtinsa nopeuttamiseksi. Ilmastotyötä edistetään tällä hetkellä usein hankkeista saatavalla lisärahoituksella, mutta uusien hankkeiden hakeminen on aikaa vievää ja vaatii erityisosaamista. Hankerahoituksen tärkeys ilmastotyölle korostuu erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina. Canemure-hankkeessa toteutetun sparrauksen avulla alueelle on saatu useita ilmastotyötä jatkavia hankkeita. Pirkanmaalla ilmastotyötä edistävistä hankkeista on tehty myös interaktiivinen portfolio kesällä 2022. Sen avulla voi muun muassa tarkastella minkälaisia hankkeita oli tuolloin käynnissä eri puolilla Pirkanmaata, ketkä hankkeita toteuttivat ja minkä tiekartan teeman toimenpiteitä niissä edistettiin.
Toisaalta kunnat voivat vaikuttaa päästöihinsä hankkeiden lisäksi ydintoiminnassaan esimerkiksi asettamalla kestävyyteen liittyviä hankinta- ja tontinluovutuskriteerejä. Syke kehitti Canemure-hankkeessa myös kuntien käyttöön skenaariotyökalun, joka auttaa heitä suunnittelemaan kustannusehokkaimmat ratkaisut päästöjen vähentämiseksi. Sen käyttö edesauttaa myös mahdollisten ilmastosuunnitelmien tekemistä.
Päästöjen vähentämiseen tarvitaan loppukiri
Canemure-hankkeessa on seurattu tiiviisti Pirkanmaan päästöjen kehitystä. Syken koostamien vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan Pirkanmaan ilmastopäästöt ovat vähentyneet noin 42 prosenttia vuosien 2007–2023 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa, että päästöjen pitää tippua vielä noin 38 prosenttia vertailuvuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä hinkutavoitteen saavuttamiseksi. Ennakkotiedot vahvistetaan keväällä 2025.
Pirkanmaan päästöt ovat laskeneet tasaisesti eli suunta on oikea, mutta vauhti on toistaiseksi liian hidas suhteessa tavoitteeseen. Pirkanmaan ELY-keskus teki keväällä 2024 laskelman, jonka mukaan Pirkanmaalla ei todennäköisesti päästä hiilineutraaliustavoitteeseen vielä vuoteen 2030 mennessä. Pirkanmaan ilmastofoorumin laatiman päästövähennyspolun mukaan päästökuilu tulee olemaan vuonna 2030 ainakin 1080 ktCO2e (1080 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia).
Aiempia arvioita pessimistisempään odotukseen päästökuilusta vaikutti muun muassa joidenkin aiemmin suunniteltujen päästövähennystoimenpiteiden toteutumattomuus sekä Canemure-hankkeessa keväällä 2024 valmistuneen hiilinieluselvityksen arvio Pirkanmaan metsien kehityksestä. Selvityksen perusteella maakunnan metsät ovat vuonna 2030 hiilinielun sijaan 340 ktCO2e suuruinen päästölähde, jos puiden hakkuut ja hidastunut kasvu jatkuvat nykyiseen malliin. Tilanne on vastaava monissa muissakin maakunnissa. Hiilinielujen säilyminen vaatii näin ollen nopeita kansallisia ja alueellisia toimia.
Hiilidioksidia voidaan sitoa ja varastoida muillakin kuin perinteisillä keinoilla, mutta nämä ovat vasta kehittymässä. Teknisten nielujen ja paikallisen päästökompensaation nykyisen potentiaalin selvittämiseksi tehtiin hankkeen päätteeksi aihetta pohjustava selvitys. Sen perusteella uusilla teknologioilla voidaan tulevaisuudessa täydentää luonnon nielujen hiilensidontaa, mutta tehokkaimmat ja taloudellisimmat keinot päästöjen tasapainottamiseksi löytyvät edelleen maankäyttösektorilta.
Selvityksen mukaan Pirkanmaalla potentiaalisimpia hiiltä sitovia tuotteita olisivat lähitulevaisuudessa polttoaineet ja rakennusmateriaalit. Hiiltä voi sitoa muun muassa betoniin, jossa sitä voidaan varastoida pitkäaikaisesti. Kasvavassa maakunnassa myös kiertotalouden merkitys korostuu rakentamisessa. Pirkanmaalla kiertotaloutta edistää muun muassa Kiertotalous Pirkanmaa (KIPI), joka on ekokumppaneiden alla operoiva maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus.
Kolme suurinta päästölähdettä ovat pysyneet Pirkanmaalla pitkään samoina
Päästölaskelmien perusteella Pirkanmaan suurimmat päästöt ovat peräisin liikenteestä, lämmityksestä ja maataloudesta. Tieliikenteen päästöt ovat maakunnan merkittävin yksittäinen päästölähde, johon vaikuttamisen keinot ovat rajalliset, sillä yksityisautoiluun on koettu kunnissa vaikeaksi puuttua. Panostukset julkiseen liikenteeseen kuten Tampereen ratikkaprojekti sekä liikenteen kasvava sähköistyminen ja tulevat vedystä jalostettavat polttoaineet voivat kuitenkin laskea autoilusta syntyviä päästöjä tehokkaasti.
Vetytalous voi tulevaisuudessa laskea myös lämmityksen päästöjä, sillä vedyn ja sen jalosteiden tuotannosta syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää Pirkanmaan kaukolämpöverkoissa. Esimerkiksi Nordic Ren-Gas:n Tarastenjärvelle nousevasta Power-to-X laitoksesta syntyvä hukkalämpö aiotaan ohjata Tampereen kaukolämpöverkkoon. Ennen vetytalouden vallankumousta Pirkanmaalla lämmityksen päästöjä laskevat eniten muu energiajärjestelmän kehitys ja energiaremontit. Energiaremontit ovat olleet Canemure-hankkeen perusteella maakunnassa laajimmin monistettuja ilmastotekoja. Pirkanmaalla siirryttiin aktiivisesti pois öljylämmityksestä etenkin niinä vuosina, jolloin ELY-keskus jakoi avustusta pientalojen öljylämmityksestä luopumiseksi. Öljylämmityksen tilalle ja rinnalle on tuotu paljon lämpöpumppuja.
Maatalouden päästöille asetettavia tavoitteita tulisi Canemure-hankkeessa käytyjen sidosryhmäkeskustelujen kannalta tarkastella hieman uudelleen. Maankäyttösektorin kykyä sitoa hiiltä pitää tutkia lisää niin päästökompensaation kuin tarkemman päästölaskennan mahdollistamiseksi. Maatalouden päästöjä tarkasteltaessa on muistettava myös omavaraisuuden tärkeys geopoliittisesti epävarmana aikana. Viljelyn päästöjä voidaan kuitenkin vähentää uusilla viljelysmenetelmillä ja maaperän hiilensidontaa lisätä muun muassa vesitaloudella. Tärkeää maatalouden päästöjen vähentämiseksi olisi löytää ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämisen nykyiseen taloudelliseen kannattamattomuuteen. Kuten kaikissa muissakin ilmastoteoissa, parhaat tulokset saadaan, kun tahtotila ja resurssit kohtaavat.
Ilmastotyön edistymistä Pirkanmaalla on arvioitu Canemure-hankkeessa päästötietojen lisäksi myös niin Syken tuottamien kuin Pirkanmaan osahankkeessa tiekarttaan kerättyjen indikaattorien sekä liikennevalomallin avulla. Liikennevaloarvio tehtiin sidosryhmäyhteistyössä helmikuussa 2023 järjestetyissä työpajoissa. Mittarina liikennevalomallissa on tiekartassa listattujen toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalin toteutuminen.
Ainoa pääasiassa ”vihreälle” yltänyt teema tiekartassa oli energiantuotanto ja energiatehokkuus. Vuoden 2023 päästöjen ennakkotietojen perusteella kaukolämmityksen päästöt ovat laskeneet Pirkanmaalla jopa 28 prosenttia vuosien 2022 ja 2023 välillä. Tätä selittää muun muassa Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen valmistuminen vuonna 2023. Yhtä merkittäviä päästövähennyksiä on tehty alueella myös kulutussähkössä ja sähkölämmityksessä. Kaiken kaikkiaan päästövähennystahdin arvioidaan nopeutuneen Pirkanmaalla hieman jo vuoden 2021 jälkeen.
Energiasektorin puhdistuessa muiden päästösektorien merkitys Pirkanmaan päästökehitykselle korostuu. Hiilinielut ja kompensointi teeman toimenpiteitä on toistaiseksi edistetty vähiten ja se oli liikennevaloarviossa ”punaisella”. Muut teemat olivat sen sijaan ”keltaisella”, mikä tarkoittaa, että niiden alle listattujen toimien toimeenpano on aloitettu, mutta toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalia ei ole vielä saavutettu.
Onnistunut ilmastotyö edellyttää pitkänäköistä päätöksentekoa, resursseja ja yhteistyötä
Canemure-hanke oli poikkeuksellinen mittakaavassaan ja pituudessaan. Mittavan hankkeen aikana oli mahdollista tehdä pitkäjänteistä työtä päästöjen laskemisen eteen ja aikaa sitouttaa paikallisia toimijoita ilmastotavoitteisiin. Oli myös aikaa reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin pandemiasta Venäjän sotaan Ukrainassa. Hankkeessa tehtiin pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä.
Canemure-hankkeen aikana Pirkanmaan päästöt ovat laskeneet, ja alueen kahdestakymmenestäkolmesta kunnasta seitsemästätoista on tullut Hinku-kuntia (13 uutta kuntaa on liittynyt hinku-verkostoon alkaen vuodesta 2019, jolloin Canemure-hanke käynnistyi). Se tarkoittaa, että pirkanmaalaisista huimat yli 90 prosenttia asuvat nykyään kunnassa, joka on sitoutunut hiilineutraalisuuden saavuttamiseen. Canemure on lisäksi lisännyt yhteistyötä alueen lukuisten eri toimijoiden välillä ja vahvistanut yhteistä tahtotilaa tulla hiilineutraaliksi maakunnaksi. Sillä on ollut myös lukuisia epäsuoria ilmastotyötä vauhdittaneita vaikutuksia.
Canemure-hankkeella on kokonaisuudessaan ollut myös suuri valtakunnallinen merkitys. Valtakunnallisen hankkeen aikana Hinku-verkostoon liittyi Suomessa 57 uutta kuntaa ja viisi maakuntaa ja uutta hanketyötä vauhditettiin 30 miljoonalla eurolla. Seitsemälle maakunnalle laadittiin ilmastonmuutosta hillitsevät tiekartat, joilla tuetaan hankkeen päättymisenkin jälkeen kuntien, yritysten ja päätöksentekijöiden ilmastotyötä. Pirkanmaalla on sitouduttu päivittämään tiekartta vielä kerran, vuoden 2027 aikana, ennen hiilineutraalisuuden tavoitevuotta 2030. Ilmastotyötä tukemaan tehtiin kansallisen Canemure-hankkeen aikana myös paljon uutta tutkimus- ja kehittämistyötä laajassa sidosryhmäyhteistyössä.
Hankkeen päättyessä korostuukin se, miten hankkeessa syntynyttä tietoa, työkaluja ja kontakteja jatkossa hyödynnetään. Tehdäänkö tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä? Nähdäänkö ilmastotyö pelkkien kustannusten sijaan investointina parempaan tulevaisuuteen? Ylläpidetäänkö yhteistä kehittämistyötä? Nämä kysymykset kehotan jokaisen pitävän mielessään. Saamme aina paremmat tulokset, kun toimimme yhdessä ja teemme päätöksiä pitkänäköisesti.
On tärkeää ymmärtää, että ilmastotyötä tekevien istuttamat siemenet vaativat aikaa kantaakseen hedelmää. Päästöjen laskenta esimerkiksi tapahtuu aina hieman viiveellä, samoin uusien teknologioiden, kuten vihreän vedyn jalosteiden taloudellisesti kannattaviksi tuleminen. Kestävien tulosten saamiseksi tarvitaan siksi jatkossakin Canemuren kaltaisia pitkäaikaisia resursseja, joilla kehitystyön tekeminen turvataan.
(Canemure-hankkeen seuraajaksi voidaan nähdä ELY-keskuksen Pirkanmaalla koordinoima ilmastoratkaisuja vauhdittava ACE-hanke, joka käynnistyi vuoden 2024 alussa. ACE on 20 miljoonan euron budjetilla toimiva valtakunnallinen hanke, joka jatkuu vuoteen 2030 saakka. Pirkanmaan osuus hankkeessa kohdistuu ilmastorahoituksen edistämiseen.)