Maakuntahallitus antoi lausunnon Pirkanmaan Ely-keskuksen Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2023.
Kun väylien rahoitusta kohdennetaan kansallisesti, tulee korostaa nykyistä enemmän liikennesuoritteen roolia ja suoritteiden kasvunäkymiä, muistuttaa Pirkanmaan liitto.
Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa tulee siirtyä läntisten liikenneyhteyksien kehittämiseen muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Tämä tulee tehdä sekä kansallisesti, että yli rajan Ruotsiin ja Norjaan kulkevissa eurooppalaisissa liikenneyhteyksissä.
Maakuntahallitus antoi lausunnon Pirkanmaan Ely-keskuksen Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2023.
Pirkanmaa on Suomen liikennejärjestelmän keskeisimpiä solmukohtia ja harvoja väkiluvultaan ja liikennesuoritteeltaan kasvavia maakuntia. Pirkanmaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä myös maakunnan ulkopuolella olevan elinkeinoelämän kehitykselle, ja rahoitustason alhaisuus täällä heikentää paitsi maakunnallista, myös laajemmin alueellista kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Pirkanmaan liitto korostaa, että nykyisen rahoituskehyksen mukainen Pirkanmaan perusväylänpidon rahoitus on täysin riittämätön ja ristiriidassa Liikenne12:n tavoitteen korjausvelan vähentämistä kanssa.
Lievästi laskusuuntainen rahoitus yhdistettynä yhä nouseviin kustannuksiin muodostaa tuhoisan kierteen, jonka katkaiseminen on sitä kalliimpaa, mitä myöhemmäksi se jää. Tämän vuoden päällystystyöt riittävät juuri ja juuri päätieverkon pitämiseen kohtalaisessa kunnossa, mutta muun tieverkon näkymät ovat ankeat. Tieverkon kunnon heikkenemisen kerrannaisvaikutuksia ovat teiden käyttäjien ja elinkeinoelämän lisäkustannukset, päästöjen lisääntyminen, yhä kalliimpina aikanaan väistämättä eteen tulevat korjaukset sekä pahimmillaan liikenneturvallisuuden vuosikymmeniä jatkuneen suotuisan trendin katkeaminen ja kääntyminen.
Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on vuoden 2023 alussa 648 kilometriä. Määrä on vuoden takaiseen (570 km) verrattuna kasvanut lähes 80 km ja 13 prosenttia, ja kasvaa vuoden loppuun mennessä vielä toiset 80 km. Päällysterahoituksen vaje on kiihdyttänyt teiden rappeutumista niin, että useilla huonokuntoisilla päällystetyillä teillä ei riitä enää pelkkä uusi päällystäminen, vaan tarve on jo teiden rakenteelliselle parantamiselle.
Perusväylänpidon rahoituksessa on valtion osoitettava lisärahoitusta päällystysmäärärahoihin. Pirkanmaalla on tarve noin 350 kilometrin vuosittaisen päällystysohjelman toteuttamiseen, jotta huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä ei kasvaisi.
Isoista kehittämishankkeista Pirkanmaan lähiajan ykköshankkeet kohdistuvat valtateille 9, 3 ja 12. Näillä valtateillä on sekä liikenteen sujuvuuden että liikenneturvallisuuden parantamisia vaativia kohteita. Ne ovat myös Suomen huoltovarmuuden kannalta oleellisia tieyhteyksiä, samoin satamayhteyksiä varmistava valtatie 11.
Pirkanmaan liitto on huolissaan kehittämishankkeiden kehyksiin kohdistuvista leikkauksista vuosina 2023–2025. Ristiriita investointiohjelman ja sen toteutuksen välillä aiheuttaa pitkittyessään riskin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen liittyvän investointiohjelman merkityksen rapautumisesta liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden työkaluna. Toteuttamisen rahoitustilanne liikenne- ja viestintäministeriölle
(LVM) osoitettujen vuosittaisten 127 miljoonan euron määrärahaleikkausten vuoksi on huolestuttava.
Johdan Pirkanmaan liittoa ja maakunnan tulevaisuuden valmistelua. Johdan maakunnan edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopassa, Suomessa ja Pirkanmaalla. Tavoitteenani on kestävästi menestyvä kansainvälinen Pirkanmaa. Vastaan tuloksistamme maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle.
Vastuullani on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa. Erityisosaamistani on liikennejärjestelmäsuunnittelu, mutta puoleeni voi kääntyä kaikissa maankäytön, liikenteen tai ympäristön suunnittelua koskevissa kysymyksissä.
Kuva Tampereen Sarankulmasta, kuvaaja Ville Vainio.