Maakuntahallitus antoi lausunnon Pirkanmaan ELY-keskukselle Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuodelle 2024.
Kun väylien rahoitusta kohdennetaan kansallisesti, on katsottava nykyistä enemmän liikennesuoritteen roolia ja suoritteiden kasvunäkymiä. Tämä tulee tunnistaa Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa, koska maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut.
Pirkanmaa on jäänyt selvästi jälkeen valtakunnallisissa tieinvestoinneissa. Kasvun tarpeisiin ei ole voitu vastata. Yksittäisenä, mutta kuvaavana esimerkkinä mainittakoon tilanne valtateillä 9 ja 12.
Pirkanmaa on maan toiseksi suurin talousalue ja edelleen kasvava maakunta. Pirkanmaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä myös kansalliselle elinkeinoelämän kehitykselle. Liikenteen ja tienpidon suunnittelulla ja riittävällä rahoituksella mahdollistetaan maakunnallinen sekä laajempi alueellinen kehitys ja elinkeinoelämän kilpailukyky.
Maakuntahallitus antoi lausunnon Pirkanmaan ELY-keskukselle Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuodelle 2024.
Nykyisen rahoituskehyksen mukainen Pirkanmaan perusväylänpidon rahoitustaso on yhä riittämätön. Se on ristiriidassa korjausvelan vähentämistä koskevan Liikenne 12:n tavoitteen kanssa. Huonokuntoisten teiden korjausvelkaa saadaan lisärahoituksesta huolimatta vähennettyä alle 30 kilometriä.
Pirkanmaalla on tarve noin 350 kilometrin vuosittaisen päällystysohjelman toteuttamiseen, jotta huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä ei kasvaisi. Tieverkon kunnon heikkeneminen tuo lisäkustannuksia teiden käyttäjille ja elinkeinoelämälle, lisää päästöjä ja tuo eteen yhä kalliimpia korjauksia. Pahimmillaan liikenneturvallisuuden vuosikymmeniä jatkunut suotuisa trendi katkeaa ja kääntyy.
Väyläviraston ohjeissa sanotaan seuraavasti: kun keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää 15 000 ajoneuvoa, tien poikkileikkauksen tulisi olla vähintään nelikaistainen keskikaiteellinen tie tai jopa moottoritie. Pirkanmaalta löytyy tämän ohjeen kanssa ristiriidassa olevaa liikennemäärältään vilkasta kaksikaistaista valtatietä enemmän kuin koko muusta Suomesta yhteensä.
Pirkanmaa on koko 2000-luvun ajan ollut maan suurin häviäjä väylärahoituksen kohdentumisessa. Isoista kehittämishankkeista Pirkanmaan lähiajan ykköshankkeet kohdistuvat valtateille 9, 3 ja 12. Näillä valtateillä on sekä liikenteen sujuvuuden että liikenneturvallisuuden parantamisia vaativia kohteita. Ne ovat myös Suomen huoltovarmuuden kannalta oleellisia tieyhteyksiä, samoin kuin satamayhteyden varmistava valtatie 11.
Pirkanmaan liitto on huolissaan kehittämishankkeiden kehyksiin kohdistuvista leikkauksista. Ristiriita investointiohjelman ja sen toteutuksen välillä aiheuttaa pitkittyessään riskin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen liittyvän investointiohjelman merkityksen rapautumisesta liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden työkaluna.
Vastuullani on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa. Erityisosaamistani on liikennejärjestelmäsuunnittelu, mutta puoleeni voi kääntyä kaikissa maankäytön, liikenteen tai ympäristön suunnittelua koskevissa kysymyksissä.
Kuva: VT9 / Ville Vainio