Kehittämisrahoitusta tarvitaan tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja koko Euroopassa. Painopisteen tulee olla tuloksellisuudessa sekä kasvu- ja kilpailukyvyn rakentamisessa.
– Alueilla on perustavaa laatua oleva rooli Euroopan unionin tulevassa koheesiopolitiikassa, lupasi aluekehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto tavatessaan Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaation Brysselissä keskiviikkona. Eteläisestä Italiasta kotoisin oleva Fitto totesi myös ymmärtävänsä hyvin kaukana Euroopan maantieteellisestä ytimestä olevien alueiden näkökulmia.
Etelä- ja Länsi-Suomen (tunnetaan myös nimellä ELSA-alue) maakuntajohtajien delegaatio teki vaikuttamismatkan Brysseliin 4.-5.2. Varapuheenjohtaja Fitton tapaamisen lisäksi ohjelmaan kuuluivat vierailut varapuheenjohtaja Henna Virkkusen kabinetissa, Suomen pysyvässä EU-edustustossa sekä komission budjetti- ja työllisyyspääosastoilla. Euroopan parlamentin jäseniä tavattiin yhteisellä lounaalla. Korkeatasoisesta ohjelmasta ja käytännön järjestelyistä vastasivat yhteistyössä maakuntien EU-toimistot Brysselissä.
”Regions will have a fundamental role in the future cohesion policy”. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat keskustelivat innokkaasti tulevaisuudesta EU-komission varapuheenjohtajan kanssa. Vasemmalta Mats Brandt (Pohjanmaa), Tuija Telén (Uusimaa), Jyri Arponen (Varsinais-Suomi), Niina Pautola-Mol (Päijät-Häme), Raffaele Fitto, Satu Sikanen (Etelä-Karjala) sekä Matti Lipsanen (Pirkanmaa).
ELSA-alueen viesti EU:n tulevalle, vuoden 2027 jälkeiselle koheesiopolitiikalle on vahva ja selkeä: Kehittämisrahoitusta tarvitaan tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja koko Euroopassa. Painopisteen tulee olla tuloksellisuudessa sekä kasvu- ja kilpailukyvyn rakentamisessa.
Euroopan unionin aluekehitysvaroilla on paras vaikuttavuus Suomessa juuri ELSA-alueella. On syntynyt eniten uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä ja yritykset ovat osallistuneet eniten TKI-projekteihin yhdessä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa.
– Pirkanmaan kaltaiset maakunnat ovat osoittaneet kykynsä koota pienistäkin hankerahoituksista vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia, painottaa vaikuttamismatkalle osallistunut Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen.
Tulevan koheesiopolitiikan valmistelussa esillä ollut yhden kansallisen suunnitelman malli sopii etelä- ja länsisuomalaiseen ajattelutapaan. Ehtona on, että alueet ovat aidosti mukana sen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.
Edistän Pirkanmaan kehittymistä alue- ja rakennepolitiikan, tulevaisuus- ja ohjelmatyön sekä innovaatiotoiminnan keinoin. Tuemme kumppanuuksia vaikuttavien aluekehityshankkeiden rahoituksen avulla. Toimin maakuntajohtajan varahenkilönä.