Maaseudulla on merkitystä!
Pirkanmaan maataloudella on ruoantuotannon lisäksi merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ja maaseutumaiseman ylläpitäjänä. Lisäksi maaseutualueet ovat tärkeitä virkistyspalveluiden tarjoajia.
Tässä ajassa asioiden yksinkertaistaminen ja suoraviivaisten johtopäätösten tekeminen on suosittua. Parhaimmillaan yksinkertaistaminen selkeyttää ja lisää ymmärrystä, heikoimmillaan väärinymmärrysten mahdollisuus kasvaa tai monimutkaiset asiat ymmärretään suppeasti.
Maaseutu hyvä esimerkki aiheesta, joka ansaitsee tulla käsitellyksi ja ymmärretyksi kokonaisuutena. Maaseudun asukkaat, yhteisöt, maatalouden harjoittajat ja muut yritykset muodostavat maaseudun. Pirkanmaalla tämä tarkoittaa maaseutualueiden 120 000 maaseudun asukasta, lähes 3500 toimivaa maatilaa ja 6000 muun toimialan yritystä. Kaupungin läheinen maaseutu, maaseudun paikalliskeskukset ja ydinmaaseutu muodostavat suurimman osa Pirkanmaan maaseutualueesta ja harvaan asuttua maaseutua on pääosin Ylä-Pirkanmaalla.
Maaseudun toimijat ovat aktiivisia kehittäjiä. Pirkanmaalla on viimeisen kahden vuoden aikana myönnetty lähes 18 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta yhteisöjen, maatilojen ja muiden maaseudun yritysten kehittämiseen. Parhaillaan on käynnissä noin 60 kehittämishanketta, yli 200 rahoitukseen hyväksyttyä maatilainvestointia ja noin 170 yritystukea. Toimijoiden aktiivisuutta korostaa erityisesti se, että lähes kaiken rahoituksen perusteena on vastikkeellisuus. Tukea saavat toimijat panostavat merkittävästi myös omaa yksityistä rahoitusta kehittämiseen.
Alueellinen ELY-keskus on merkittävä taustavaikuttaja ja mahdollistaja, jotta maaseudun yrittäjät, asukkaat ja yhteisöt voivat kehittää ja luoda kokonaan uutta toimintaa. Maaseutualueiden elinvoimaisuutta tuetaan monipuolisesti EU:n maaseuturahoituksella, jota myönnetään Euroopan maaseuturahastosta alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Euroopan unionin osarahoittamaan kokonaisuuteen kuuluu rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja investointeihin, elinkeinojen kehittämishankkeisiin sekä yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Rahaston toimintaa hallinnoi Pirkanmaan ELY-keskus ja paikallisesta, yhteisölähtöisestä kehittämistyöstä huolehtii neljä paikallista Leader-ryhmää. Lisäksi Pirkanmaalla toimii kaksi Leader-ryhmää, joiden viranomaispäätökset tehdään Keski-Suomen ja Satakunnan ELY-keskuksissa.
Pirkanmaan maataloudella on ruoantuotannon lisäksi merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ja maaseutumaiseman ylläpitäjänä. Lisäksi maaseutualueet ovat tärkeitä virkistyspalveluiden tarjoajia. Uskoakseni suurin osa meistä hyödyntää huomaamatta maaseudun luomaa arvoa arjessamme. Syömme puhtaista raaka-aineista valmistettua ruokaa, nautimme luonnosta vesistöineen, keräämme luonnon antimia jokaisenoikeudella, hyödynnämme monipaikkaisuutta arjessamme ja käytämme maaseutualueilla tuotettuja palveluita esimerkiksi matkailuun tai kulttuuriin liittyen. Viimeaikaiset kriisit ovat lisänneet maaseudun houkuttelevuutta asumisen ja yrittämisen paikkana ja muistuttaneet, että kotimaisella maataloudella on kriittinen tehtävä myös maamme huoltovarmuuden näkökulmasta.
Maaseudulla on myös rooli ilmastoratkaisujen vauhdittajana. Tästä hyvä esimerkki on Suomen metsäkeskuksen Ilmastokestävää suometsän hoitoa -hanke, jossa on koulutettu metsänomistajille uusien, ilmaston kannalta kestävien hoitotoimien tekemistä käytännönläheisesti.
Maaseudulla on merkitystä meille kaikille asuinpaikasta riippumatta.
Anne Värilä, johtava kehittämisasiantuntija
Maaseutuyksikkö, Pirkanmaan ELY-keskus
Kirjoittaja on Pirkanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön johtava kehittämisasiantuntija, joka on seurannut Pirkanmaan maaseudun kehittymistä jo kolmen EU:n rahoituskauden ja yli 15-vuoden ajalta.(Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus)
-----------------------------------
"Maaseuturahoitus mahdollistaa monta investointia tai kehittämistoimenpidettä, jotka jäisivät muuten toteutumatta"
Anne Värilä on kuvannut hyvin ELY:n ja maaseuturahoituksen roolia Pirkanmaan maaseudun kehittämisessä. Viljelijöiden näkökulmasta ELY ja sen maaseutuosasto on tavattoman tärkeässä roolissa – onhan se keskeinen toimija niin pelto- ja kotieläintuissa, niiden maksatuksissa ja valvonnoissa. Pyydetty kommenttini ei kuitenkaan liity edellä mainittuihin asioihin.
Maaseuturahoitus mahdollistaa monta sellaista investointia tai kehittämistoimenpidettä, niin yksittäisille tiloille, maaseudun yhdistyksille kuin pienille pk-yrityksille, jotka jäisivät toteutumatta ilman ko. rahoitusta. Maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa jo pitkään. Ruuantuotanto on ajautunut yhä pahenevaan kustannus- ja kannattavuuskriisiin. Kriisin syy on markkinoilla ja alkutuotannon heikossa markkinavoimassa, eivät maaseuturahoituksessa.
Maaseuturahoituksella avustetaan suoraan maatilojen investointeja ja näin alennetaan merkittävästi niiden toteuttamiskynnystä. Toki viljelijöille maksettavissa avustuksissa on aina se riski, että investoinnin hinta nousee avustuksen verran. Tarkka viljelijä osaa kuitenkin kilpailuttaa hankintansa ja näin välttää avustuksen pääomittumisen. Tarkkana saa kuitenkin olla.
Maaseudun järjestötoimijoille maaseuturahoitukseen kuuluvat kehittämishankkeet mahdollistavat toimialan/-ympäristön kehittämisen. Esimerkkinä voidaan käyttää MTK-Pirkanmaan rahoituksen saanutta "Huoltovarmuus on kannattavuutta"-hanketta, jonka tarkoitus on parantaa maatilojen varautumista ja huoltovarmuutta, mutta samalla nostaa kustannushallinnan merkitystä tilan huoltovarmuudelle. Oleellinen osa kehittämistä on tuoda esille se, että ilmasto- ja vesiensuojelutoimet ovat samalla myös tilatason huoltovarmuutta parantavia toimia. Näin saadaan win-win-win -tilanne aikaan. Ilman ulkopuolista rahoitusta meillä ei olisi mitään mahdollisuuksia toteuttaa vastaavaa.
Haettaviin avustuksiin ja tukiin liittyy aina hallinnollista taakkaa, mutta byrokratian hoitaminen ei ole enää aikoihin vienyt pääosaa itse asialta. Hyvään suuntaan on siis tältä osin menty ja varsin toimiva "apparaatti" on saatu aikaan. Se on vaikuttavuutensa todistanut ja paikkansa ansainnut.
Visa Merikoski
Toiminnanjohtaja
MTK-Pirkanmaa
-----------------------------------
"Maaseudulla todellakin on merkitystä, eikä vähiten maaseudun metsillä"
Pirkanmaan maaseutua pitää asuttuna ja kiinnostavana myös metsät. Maakuntamme 3500 maatilalla on kaikilla myös metsää, toisilla enemmän toisilla vähemmän. Puu on toiminut lämmityspolttoaineena, sahatavarasta on saatu rakennustarpeet ja metsä on ollut osa huoltovarmuutta huonoina satovuosina ja sieltä on saatu riistaa ja muita luonnontuotteita.
Pirkanmaalla on metsätalousmaata noin 1 milj. hehtaaria. Yksityisluontoiset tahot (yksityiset henkilöt, verotusyhtymät, kuolinpesät, toiminimet ja yhteismetsät), omistavat metsätalousmaasta noin 70%. Valtiolla on Pirkanmaan metsistä n. 11%. Maataloutta metsänomistajista harjoittaa nykyisin vain n. 6%.
Metsät pitävät osaltaan maaseutua myös asuttuna. Monilla metsänomistajilla on edelleen siteitä metsätilan paikkakunnalle ja usein omistuksessa myös edelleen rakennuksia ja kesäasuntoja. Kiinteistöjen ylläpitoon kuluu aikaa ja rahaa mikä osaltaan virkistää maaseututaajamia.
Metsät ovat nousseet keskiöön ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastotavoitteisiin on laskettu päästövähennysten jälkeenkin vielä rooli metsien hiilinieluille. Tavoitteiden asettamisen jälkeen ovat tukijat löytäneet merkittävästi uusia turvemaiden hiilidioksidin maaperäpäästöjä. Metsien puusto on kuitenkin edelleen Pirkanmaallakin merkittävä nielu ja nielee lähes maakunnan liikenteen päästöt.
Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt hyvää työtä maakunnan metsien hyväksi. Pirkanmaan LUMO -luonnon monimuotoisuusohjelma torjuu osaltaan luontokadon ohella ilmastonmuutosta myös metsissä. Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2023−2027 sisältää myös metsänhoitoon ja metsätilarakenteeseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. ELY- keskuksen myöntämä maaseuturahoitus on mahdollistanut runsaasti erityyppisiä kehittämishanke- ja investointitukia metsätalouteen, puun jalostukseen ja ilmastokestävään metsänhoitoon.
Maaseudun viljelykset ja metsät turvaavat huoltovarmuutta ja hyvinvointia koko maakunnalle. Muuttamista maaseudulle kannattaa alkaa harkitsemaan entistä useampien. Kiinteistöt ovat edullisia, maaseudulla voi saavuttaa säästöjä vaikuttamalla omaan energian tuotantoon ja talotekniikkaan. Lähimaaseudulta voi tehdä löytöjä mm. asumiseen ja harrastuksiin liittyen sekä myös etätyöt sujuvat maalta siinä kuin kaupungistakin. Joten pidetään maaseutu asuttuna.
Ari Lähteenmäki
Elinkeinopäällikkö, Pirkanmaa
Suomen metsäkeskus
-----------------------------------
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa vaikuttajat yhteen ja linjaa maakunnan kehittämisen kannalta merkittävimmät ohjelmat, sopimukset ja rahoitukset. Yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vuosikellon mukaisten teemojen äärelle. Maakunnan yhteistyöryhmän syyskuun kokouksen teemana oli maaseudun kehittäminen, jota johtava kehittämisasiantuntija Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta avaa tässä jutussaan. Kirjoitus ja myös Myrrissä esitelty Metsäkeskuksen Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hanke-esittely ovat osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.