Miksi pk-yrityksen on hyödyllistä pohtia tasa-arvoa -seminaarin jälkisanat

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan (T&I) tasa-arvo on Suomessa jäänyt jälkeen monista Euroopan maista. Tämä on vastoin yleistä käsitystä. Erityisesti yksityisen sektorin T&I-toiminta on erittäin miesvaltaista. Alan työntekijöistä vain 17 prosenttia on naisia. Pirkanmaan liitossa laskettujen tilastojen mukaan vain 10 prosenttia alueen startup-yritysten ylimmästä johdosta on naisia.

Avoimessa verkkoseminaarissa joulukuun alussa käsiteltiin tasa-arvoon panostamisen hyötyjä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt kehittämispäällikkö Petri Räsänen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi ministeriön yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa laatimasta T&I-toiminnan tiekartasta. Asiakirja ohjaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulevina vuosina. Tiekartassa termejä sukupuoli ja diversiteetti ei esiintynyt lainkaan ja tasa-arvo mainittiin vain kerran.

Seminaarin aihevalinta oli siis erittäin perusteltu. Erityisesti alueellisen T&I-toiminnan sukupuolen tasa-arvoa ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Konkreettisten välineiden yhteinen jakaminen ja kehittäminen todettiin seminaarissakin tärkeäksi.

Mitä tasa-arvolla pk-yritysten ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta sitten ymmärretään? Kauppatieteen tohtori ja dosentti Heidi Keso on tutkinut sukupuolta yritysorganisaatioissa ja on itsekin yrittäjä. Hän painotti, että tasa-arvo yrityksissä tarkoittaa konkreettista tekemistä pikemminkin kuin huomion kiinnittämistä yksittäisiin naisiin tai miehiin. Sukupuoli koskettaa kyllä yksittäisiä naisia ja miehiä, mutta on tärkeää ottaa huomioon myös erilaiset marginaaleissa olevat ryhmät ja ryhmien väliset hierarkiat yrityskulttuuria luotaessa. Keso esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan moninaisuus ja erityisesti naisten osallistuminen yritysten johtoon parantaa innovatiivisuutta, resilienssiä ja parhaiden työntekijöiden pysymistä yrityksessä.

Tasa-arvoajattelu parantaa yrityksen kannattavuutta, myyntityön tulosta ja asiakastyytyväisyyttä. Keso tiivisti, että pk-yritysten johdon on viisasta toimia tasa-arvon eteen. Se on edellytys yrityksen kasvulle ja innovatiivisuudelle − ja jopa hengissä pysymiselle.

Minna Metsälä on Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja (2018−2020) ja hallitusammattilainen. Hän täydensi tasa-arvon kuvaa peräänkuuluttamalla tukea naisille. Tukea tarvitaan, jotta naiset pystyisivät etenemään yrityksissä porras kerrallaan päälliköiksi, johtajiksi ja hallituksiin. Yksittäisten naisten tukeminen, erityisesti miesvaltaisilla aloilla, on edelleen tärkeää.

Kirsi Siltanen edustaa aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:tä. Hänen johtamassaan paneelissa keskustelua vietiin konkreettisten keinojen ja käytäntöjen tasolle. Panelisteilta kysyttiin, miten tasa-arvo luo liiketoimintaa, miten tasa-arvo luo kasvua ja kestävyyttä ja miten tasa-arvo syntyy tekemällä.

Keskustelemassa olivat Keson, Metsälän ja Räsäsen lisäksi toimitusjohtaja Sanna Silfverberg Block solutions Oy:stä ja kestävän kehityksen johtaja Kristiina Härkönen Gofore Oyj:stä. Seminaarin osallistujat keskustelivat aktiivisesti chatin kautta.

Yritysten edustajat kertoivat, että tasa-arvo on keskeisenä osana heidän yritystensä toimintaa ja jopa business-ideaa. Sukupuolen lisäksi tasa-arvossa otetaan huomioon ikä ja kansainvälisyys. Tasa-arvoa tehdään yrityksen sisäisissä toimintatavoissa, työ jaetaan asiantuntijuuden mukaan, luodaan perheystävällisesti mahdollisuuksia perheen ja ikääntyvien vanhempien hoivaan ja yritystä edustamaan asetetaan sekä nainen että mies. Yrityksen tuotteet ja toimintatapa yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa voivat edistää tasa-arvoista osallisuutta ja hyvinvointia laajasti yhteiskunnassa.

Tasa-arvo on ennen muuta yhteisöllistä ja rakenteellista. Yksittäisten naisten urien edistäminen on tärkeää tilanteessa, jossa naisia on edelleen vähän yksityisen sektorin T&I- toiminnassa ja yritysten johtopaikoilla. Yksittäisten naisten valinnat eivät kuitenkaan pysty luomaan tasa-arvoa. Yrityksen tasa-arvon tekemiseksi tarvitaan yrityksen johtamis- ja toimintatapojen tai toimintakulttuurien (sekä sisäisten että ulkopuolelle suuntautuvien) kehittämistä. Marginaalissa olevien ryhmien tulee saada mahdollisuus tuoda omaa ääntään ja asiantuntemustaan esille ja osallistua innovaatiotoimintaan.

Seminaari järjestettiin joulukuussa 2020 osana Pirkanmaan tutkimus- ja innovaatiotoiminta: sukupuolten tasa-arvo ratkaisuna -keskustelusarjaa. Aiemmat sarjan tilaisuudet olivat työpajoja. Niistä ensimmäisessä kartoitettiin sukupuolten tasa-arvon nykytilannetta alueellisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Toisessa pohdittiin kohdennetusti yliopiston ja alueellisen rahoituksen käytäntöjä, jotta tasa-arvo saataisiin valjastetuksi voimavaraksi. Sarjan kolmas tilaisuus pidettiin kaikille avoimena on-line -seminaarina.

Keskustelusarjan järjestivät Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen yliopiston Nordwit-hanke ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Marja Vehviläinen
Yliopistonlehtori
Tampereen yliopisto, Nordwit-hanke