Johtava asiantuntija, tietojohtaminen Ulnor Uotila
Tehtäväni on kehittää tiedolla johtamista sekä tukea ennakointia liitossa ja verkostoyhteistyössä. Työhöni kuuluu myös tiedon käsittely, mallintaminen, analysointi ja visualisointi.
Tavoite on, että korkeakoulusektori menestyy sirpaleistuvan TKI-rahoituksen hakemisessa.
Pirkanmaalla tavoitteena on, että vetovoimaiset ja kansainvälisesti houkuttelevat korkeakoulut ovat kiinteä osa innovaatioekosysteemiä. Koulutus ja tutkimus lisäävät maakunnan osaamispääomaa ja ruokkivat uusien innovaatioiden syntyä. Tavoite on, että korkeakoulusektori menestyy sirpaleistuvan TKI-rahoituksen hakemisessa.
Korkeakoulujen rahoitusrintamaa mitataan innovaatiotilannekuvassa usealla tunnusluvulla, joissa on havaittavissa sekä hyvin kehittyviä että laskusuuntaisia trendejä. Perusrahoitus on jo kolmatta vuotta nousussa. Kotimaisesta rahoituksesta Suomen Akatemian myöntämä rahoitus on ollut nousujohteinen vuodesta 2014 asti. Akatemian kautta hankitun rahoituksen kasvu perustuu sen myöntövaltuuksien nostoon, nuoriin tutkijoihin panostamiseen ja siihen, että Akatemian rahoitusta on ylipäätään haettu menestyksekkäästi enemmän, kuten vuosina 2019 ja 2020.
Korkeakoulujen Suomesta saaman yksityisen rahoituksen nousu taittui maltillisemmaksi (5,4 %) vuonna 2020. Business Finlandin rahoitusosuus(1) oli 15,9 % enemmän kuin vuonna 2019. Business Finlandin rahoitusmäärän kasvusuunta on tasaisen loivasti parempaan päin. Merkillepantavaa kuitenkin on, että Pirkanmaan korkeakoulujen osuus on 19 % kaikesta Business Finlandin kansallisella tasolla korkeakouluille suuntaamasta rahoituksesta.
Yksityisen ulkomaisen rahoituksen osuus sen sijaan on selvästi laskenut pääosin rokotetutkimukseen liittyvien syklien vuoksi (-11,1 %). Suuntaus on jatkunut vuodesta 2013 mutta 2020 rahoituksen määrä putosi alimmilleen (6,75 M€) koko seurantajakson (2011–2020) aikana. Paremmalta näyttää EU-pohjaisten ja muiden vastaavien kansainvälisten rahoitusinstrumenttien suhteen, sillä vuonna 2020 saavutettiin koko seurantajakson (2011–2020) korkein rahoitusosuus (14,8 M€) ja pelkästään vuodesta 2019 nousua oli 13,6 %. Pirkanmaan korkeakoulujen voikin sanoa onnistuneen koko ajan paremmin kansainvälisen julkisen rahoituksen hakemisessa. Kaiken kaikkiaan ulkopuolisen tutkimusrahoituksen saamisessa Pirkanmaan korkeakouluilla on kuitenkin haasteita. Vuodesta 2013 rahoituksen määrä on ollut laskussa, vuonna 2020 -5,4 %.
Ulkomaisten opiskelijoiden suorittaminen tutkintojen määrä ja ulkomaisen tutkimus- ja opetushenkilöstön henkilötyövuodet ovat kasvussa COVID-19 -pandemiasta huolimatta. Toisaalta korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden mittarit(2) (ulkomailta Suomeen) tuovat esiin mahdollisesti pandemiasta johtuvia eroja. Vuonna 2020 Tampereen yliopistolle tehtiin 20,1, % vähemmän KV-vierailuja, kun taas Tampereen ammattikorkeakoulun vierailupäivien määrä on laskenut 72,4 %.
Keksintöilmoitusten määrä vaikuttaisi olevan huimassa nousussa, mutta tässä tapauksessa on otettava huomioon, että vuoden keksintöilmoitusten määrä on korkeakoulukyselyssä esitetty arvio, koska Oikeus- ja kulttuuriministeriön tietokantaan (Vipunen) luku ei vielä ollut saatavissa. Keksintöilmoitusten vuosilukumäärät elävät muutenkin, sillä korkeakouluilla on aikaa ilmoittaa niitä OKM:n tietokantaan kahden vuoden kuluessa.
Katso, millaiset ovat näkymät korkeakoulujen rahoituksen osalta.
Pääset tästä linkistä Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvan korkeakoulut-osioon.
Tästä linkistä pääset katsomaan Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvaa kokonaisuudessaan.
Tehtäväni on kehittää tiedolla johtamista sekä tukea ennakointia liitossa ja verkostoyhteistyössä. Työhöni kuuluu myös tiedon käsittely, mallintaminen, analysointi ja visualisointi.
Kuva: Mostphotos