Ilmastokevät: Nokia kasvaa kestävästi – ilmastotoimet löytyvät nyt ilmastovahdista

Nokian kaupungin strategian tavoitteena on elinvoimainen ja ekologinen Nokia 2030. Kasvava kaupunki ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät ole välttämättä helppo yhtälö. Nokian kaupungin ilmastotyötä ohjaa joulukuussa 2022 hyväksytty Hiilineutraali Nokia 2030 -ilmastotiekartta. Kaupungin ilmasto- ja energiatehokkuustoimien edistymistä voi seurata juuri julkaistussa ilmastovahdissa.

Kasvu luo haasteita ilmastotavoitteille

Nokia on kasvava kaupunki, joka on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loput 20 prosenttia päästöistä sidotaan hiilinieluihin tai kompensoidaan. Vuosina 2007-2021 Nokian kokonaispäästöt ovat Suomen ympäristökeskuksen laskennan mukaan vähentyneet 34 prosenttia.

Pirkanmaan väestösuunnitteen mukaan Nokialla arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 42 600 asukasta. Kaupungin strategiassa on varauduttu noin 1 % vuotuiseen väestönkasvuun. Kysymys kuuluukin, onko kasvu mahdollista toteuttaa kestävästi ja hiilineutraalisti.

Nokian kaupunki liittyi hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon vuonna 2019. Hiilineutraali Nokia 2030 -ilmastotiekartta julkaistiin joulukuussa 2022. Tiekartan toimia on konkretisoitu hankkeiksi vuoden 2023 aikana ja toimet on nyt julkaistu kaikkien seurattavaksi ilmastovahtiin. Kaupungin ilmastotoimien lisäksi ilmastovahtiin on koottu tietoa päästöjen kehityksestä ja energiatehokkuustoimista (KETS).

Laadukas maankäytön suunnittelu avainasemassa

Tärkein työkalu ilmastotyön keinovalikoimassa on laadukas maankäytön suunnittelu. Nokian kaupunki tekee parhaillaan strategista yleiskaavaa, joka linjaa maankäyttöä vuoteen 2040 asti. Strategisen yleiskaavan suunnittelun yhteydessä on pohdittu niin hiilitasetta kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät alueet ja niiden väliset yhteydet ja ohjata rakentamista muille alueille. Nokialla sijaitsee myös bio- ja kiertotalouteen keskittyvä ECO3-yritysalue. Strateginen yleiskaava linjaa sen laajenemista vahvasti vihreää siirtymää tukevana.

Tärkeimpinä maankäytön ohjauskeinoina nähdään tiivistysrakentaminen joukkoliikenneväylien yhteyteen ja kerroskorkeuden kasvattaminen keskusta-alueella. Tavoitetta toteuttavia kaavahankkeita keskustan tuntumassa ovat mm. Kartanonrannan alue, jolle kaavaillaan asuntoja 1500 asukkaalle, ja Edenin kylpylän kupeeseen suunniteltu Edenin ranta, joka toteutuessaan tarjoaisi kodin 800 asukkaalle.

Liikenne on suurin päästöjen aiheuttaja

Suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Nokialla on liikenne. Kaupunki onkin monipuolisesti lähtenyt ohjaamaan liikkumisen kehitystä kestävämpään suuntaan. Tärkeä osa Nokian joukkoliikenteen palveluita on lähijuna, joka mahdollistaa sujuvan liikkumisen Tampereen suuntaan. Tulevaisuudessa lähijunan kyytiin voi päästä myös Harjuniitystä. Nokian asemalle rakentuva matkakeskus tarjoaa tulevaisuudessa sujuvat jatkoyhteydet kaupungin sisällä, niin bussilla kuin kävellen ja pyörällä.

Kaupunki tukee ajoneuvokannan muutosta päästöttömäksi rakentamalla sähköautojen latauspisteitä kiinteistöjensä yhteyteen. Myös kaupungin omaa ajoneuvokalustoa uusitaan sähkö- ja kaasukäyttöiseksi.

Energiatehokkuus vähentää myös päästöjä

Toiseksi eniten päästöjä syntyy rakennusten lämmityksestä. Kaupunki on määrätietoisesti saneerannut kiinteistöjä energiatehokkaammiksi ja rakentanut myös aurinkovoimaloita useiden kiinteistöjen katolle. Uudisrakentamisessa tavoitteeksi on asetettu Rakennustiedon ympäristöluokituksen neljä tähteä, joka kertoo keskimääräistä laadukkaammasta rakentamisesta. Elokuussa käyttöön otettu Nokian uusi sosiaali- ja terveysasema on ensimmäinen kohde, joka tavoitellun tähtiluokituksen sai. Energiankäytöltään sosiaali- ja terveysasema on parasta A-luokkaa. Pidempiaikaista energiaseurantaa sosiaali- ja terveysaseman osalta ei vielä ole käytettävissä. Aiemmista rakennushankkeista tiedämme, että uudisrakennuksen kaukolämmön kulutus voi olla jopa puolet pienempi kuin vastaavassa vanhassa kiinteistössä.

Kaupunki on onnistunut energiatehokkuustyössä jopa ennakoitua paremmin. Valtion kanssa solmitun energiatehokkuussopimuksen (KETS) vuosien 2017-2025 säästötavoite on ylittynyt jo yli 1000 MWh.

Resurssiviisaus on tärkeä osa kokonaisuutta

Kaupunki vähentää päästöjä myös resurssiviisautta kehittämällä. Erilaisten kierrätysmateriaalien käyttöä pyritään lisäämään sekä infra- että talonrakennuksessa. Ateriapalveluissa etsitään keinoja ruokahävikin vähentämiseen ja aterioiden kuljetuslogistiikan kehittämiseen. Kasvisruoan määrää lisätään sekaruoan rinnalla kouluissa ja päiväkodeissa. Kaupunki järjestää vuosittain lapsille ja nuorille ympäristökasvatusviikon, jonka vuoden 2024 teemana on ilmasto.

Asukkailla on iso rooli päästöjen vähentämisessä

Pelkästään kaupungin toimin tavoiteltuun 80 prosentin päästövähenemään ei ole mahdollista päästä. Kaupungin omien toimintojen osuus päästöistä on 10 prosentin luokkaa. Kaupunki luo edellytyksiä kestävän elämäntavan mahdollistamiseksi, mutta tärkeimmät päätökset ovat kuitenkin yksilöiden omia. Jokaisen meistä tulisikin tarkastella omia tottumuksiamme ja miettiä, voisiko esimerkiksi työmatkan taittaa tänään ilman omaa autoa tai kokata vaihteeksi kasvisruokaa.

Satu Nurmioja
Energia- ja ilmastoasiantuntija
Nokian kaupunki

Nokian ilmastovahti
Hiilineutraali Nokia 2030



Aikaisempia Ilmastokevät-sarjan tekstejä voit lukea blogisivultamme.