Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja. Sen varrella asuu yli puolet Suomen väestöstä ja syntyy 2/3 bruttokansantuotteesta.
Suomen päärataryhmä on esittänyt omat hallitusohjelmatavoitteensa. Päärataryhmä esittää, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan, että Suomessa tulee osoittaa TEN-T-ydinverkon toteutukseen oma rahoituskehys valtion väyläverkon investointiohjelmassa. Tämä tavoite tulee sisällyttää meneillään olevan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen.
Päärataryhmä perustelee esitystään pääradan ja sen liityntäyhteyksien keskeisellä merkityksellä Suomen raideliikenteelle.
Päärataryhmän puheenjohtaja, Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen mukaan Suomen pääradan kehittämiselle on runsaasti sekä kansallisia että kansainvälisiä perusteluja:
- Päärata liityntäyhteyksineen on Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys. Suomen kilpailukyky, saavutettavuus, logistiikan toimivuus ja huoltovarmuus sekä Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet edellyttävät panostamista läntisen ja pohjoisen Suomen niin kaupunkien välisiin yhteyksiin kuin satamayhteyksiin.
------
Suomen päärataryhmän mielestä Suomessa tulee osoittaa TEN-T-ydinverkon toteutukseen oma rahoituskehys valtion väyläverkon investointiohjelmassa. Tämä tavoite tulee sisällyttää meneillään olevan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen. Päärataryhmä esittää rahoituskehyskirjausta tulevaan hallitusohjelmaan.
Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja. Sen varrella asuu yli puolet Suomen väestöstä ja syntyy 2/3 BKT:sta. Pääradan kunto ja kapasiteetti vaikuttavat raideliikenteeseen ja kuljetuksiin laajasti koko Suomessa. Kun päärata ei vedä, seisovat sekä matkustajat että tavarat. Suomessa pitää luoda selkeä pääradan kehittämisen toteuttamisohjelma 2023-2033, joka sisältää myös pääradan keskeiset liityntäyhteydet, läntiset painotukset poikittaisratoineen ja satamayhteyksineen sekä selkeän viestin raideliikenteen hankkeiden priorisoinnista Suomessa.
Lisäksi toteuttamisohjelmassa tulee olla Euroopan laajuisen liikenneverkon merkitystä korostava painotus, millä osoitetaan Suomen sitoutuminen TEN-T-ydinverkon aikataulun mukaiseen kehittämiseen ja Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on, että ihmiset, tavarat ja tieto pääsevät perille nykyistä turvallisemmin, sujuvammin ja ympäristöystävällisemmin. LVM:n mukaan tulee arvioida Suomen kansainvälisen liikenteen yhteyksien kehittämistarpeita erityisesti viennin ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
LVM painottaa, että rahoitustaso tulee varmistaa. On löydettävä myös uusia rahoituslähteitä valtion budjettirahoituksen rinnalle, mikä vaatii rahoitusmallien kehittämistä. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan hankeyhtiöiden ratahankkeiden suunnittelusta, että niiden tulee olla osa Suomen rataverkon kokonaiskehittämistä. Hankkeita on arvioitava niiden toteutettavuuden ja kannattavuuden näkökulmasta osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta.
Hallitusohjelmaan tulee kirjata, että Suomessa osoitetaan TEN-T -ydinverkon toteutukseen oma rahoituskehys valtion väyläverkon investointiohjelmassa. Tämä tavoite tulee sisällyttää 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen.
Pääradan ja sen liityntäyhteyksien keskeisimmät kehittämis- ja perusparannusinvestoinnit on saatava alkuun Väyläviraston investointiohjelman 1A- ja 1B-korien sekä pääradalla käynnissä olevien suunnitelmien mukaisesti mahdollisimman pian.
Liikenneinvestointien toteuttamiseen tulee pitkäjänteisesti osoittaa huomattavasti nykyistä enemmän rahoitusta.
Verkkojen Eurooppa (CEF) -välineen hankkeet on tehtävä riittävän suuruisina niin investointeihin kuin suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen TEN-T -ydinverkon rahoituskehykseen tulee osoittaa kansallista rahoitusta nykyistä huomattavasti enemmän 2020-luvun loppuun saakka, jotta voidaan saavuttaa TEN-T -ydinverkon tavoitteet sovitusti 2030 mennessä. Lisäksi Suomen tulee asettaa ja sovittaa rahoitustavoitteet jo seuraavalle CEF3-rahoituskaudelle vuodesta 2028 lähtien sekä varmistaa vahva CEF3-budjetti.
Suomessa tulee ottaa huomioon Euroopan komission esitys, että nopeat raideyhteydet rakennettaisiin eurooppalaisen standardin mukaiseen raideleveyteen. Uutta raidelevyttä tulee pilotoida pohjoisesta lähtien (Haaparannasta etelään).
Suomen kilpailukyky, saavutettavuus ja logistiikan toimivuus sekä Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet edellyttävät läntisen ja pohjoisen Suomen, Pohjanlahden, satamayhteyksien toimivuuden takaamista ja parantamista. Nato-jäsenyys lisää Suomen merkitystä ja painoarvoa transatlanttisessa puolustusyhteistyössä.
Suomessa tulee vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta, saavutettavuutta ja kestävää liikkumista sekä puolustuskykyä toteuttamalla kestävälle kasvulle tärkeät infrahankkeet. Suomen kasvun kannalta tärkein kokonaisuus on TEN-T-verkko, jonka suunnitteluvalmiutta tulee nostaa kaikkien kulkumuotojen osalta.
Satamayhteyksien lisäksi maayhteyksiä tulee kehittää ja parantaa länteen kytkeytymällä tehokkaasti Ruotsin ja Norjan tie- ja raideverkkoon. Suomelle on tärkeää saada rakennettua toimiva huoltovarmuusreitti Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan.
Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kulkutapamuutoksen edistäminen vaatii lisäpanostuksia raideliikenteeseen.
Suomen pääradan parantaminen vähentää toimintahäiriöitä, jotka nykyisin varsinkin Tampereen ja Helsingin välillä saavat koko Suomen raideliikenteen kulun aikataulutuksineen sekaisin pitkäksi aikaa.
Päärataan panostaminen edesauttaa keskeisten solmupisteiden häiriötöntä toimivuutta ja pullonkaulojen vähentämistä.
Suomen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä tulee kiinnittää huomiota saavutettavuuden parantamiseen sekä elinkeino- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen.
Tekeillä olevan digiradan tuomat junakulunvalvonnan liikenteelliset hyödyt samoin kuin digitaalisten palvelujen parantaminen pääradalla ja sen liityntäyhteyksillä auttavat ylivoimaisesti suurinta matkustajamäärää Suomessa.
Pääradan välityskyvyn parantaminen kulkunopeutta lisäämällä ja digitaalisia palveluja kehittämällä mahdollistaa työvoiman liikkuvuuden niin, että junat voivat toimia nykyistä paremmin työn tekemisen paikkoina.
Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteisö, joka keskittyy kansalliseen vaikuttamiseen ja eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkotyöhön. Ryhmään kuuluu 11 maakuntaa, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän edustajia. Kuultavana vierailee asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Väylävirastosta.
Johdan Pirkanmaan liittoa ja maakunnan tulevaisuuden valmistelua. Johdan maakunnan edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopassa, Suomessa ja Pirkanmaalla. Tavoitteenani on kestävästi menestyvä kansainvälinen Pirkanmaa. Vastaan tuloksistamme maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle.