Pirkanmaan digitukijat toimivat verkostona, joka jatkaa kasvuaan
Työtä tehdään suurella sydämellä. Digitukijat välittävät oikeasti siitä, että kukaan ei jäisi digitaalisen maailman jalkoihin ja palvelut saataisiin kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti.
Pirkanmaan liitto on toteuttanut jo kahden vuoden ajan PiDiKe-hanketta, jonka tarkoituksena on ollut koota yhteen pirkanmaalaiset digituen toimijat kehittämään digitalisoituvaan yhteiskuntaan tukipalveluita.
Kehittämistä on tehty verkostomaisena yhteistyönä julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten kanssa. Hankekumppaneina ovat olleet niin Kela, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kuin Akaan, Ylöjärven ja Tampereen kaupungitkin ja verkostossa mukana lukuisa joukko eri kohderyhmien kanssa työskenteleviä järjestöjä ja toimijoita. Valtiovarainministeriön rahoitus ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) koordinaatio ovat mahdollistaneet digitukiverkostojen rakentamista lähes kaikissa maakunnissa viimeisen kolmen vuoden aikana.
Vuoden 2022 alusta digituki ottaa uuden kehitysaskeleen, kun hankkeita upeasti koordinoinut DVV vakiinnuttaa maanlaajuisen digituen koordinoinnin. Näin digituen kehittämistyölle saadaan yhteinen keihäänkärki ohjaamaan ja kehittämään paikallisten toimijoiden arvokasta ruohonjuuritason työtä.
Yhteistyössä on voimaa, ja tämä on huomattu myös maakunnallisissa digitukiverkostoissa. Jo luotua verkostopohjaa hyödynnetään myös jatkossa.
Pirkanmaan hankkeen pari vuotta ovat olleet upea kokemus monesta syystä: sekä alueellinen että kansallinen yhteistyö on ollut väkevää ja olemme saaneet huomata, että digitukijat tekevät työtään suurella sydämellä ja välittävät oikeasti siitä, että kukaan ei jäisi digitaalisen maailman jalkoihin ja palvelut saataisiin kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti.
Vaikka koronapandemia vaikutti Pirkanmaan verkoston rakentamiseen, on meilläkin otettu arkailematta käyttöön uusia ratkaisuja, jotta verkoston toiminta on voitu laajentaa. Digitukikin on siirtynyt vahvasti digitaalisille alustoille, mutta niiden kanssa painivia ei ole unohdettu: yhteyden digitukijaan saa edelleen ”älyttömällä” puhelimella ja apua suunnitellaan henkilökohtaisesti ja avuntarvitsijan tarpeet huomioon ottaen. Tällaista hybridimallista toimintaa on suosittava jatkossakin ja siihen on nyt hyvät lähtöasetelmat. Vuodet ovat olleet opettavaisia.
Jokainen onnistuminen kuroo digikuilua umpeen
Mieleen muistuu käytännön esimerkki vuoden 2020 keväältä: kohtasimme apua tarvitsevan ihmisen, joka otti yhteyttä toimimattoman tulostimen vuoksi. Tulostimen vika haittasi arvokasta kirjoitusharrastusta ja tuotti siis valtavaa harmia.
Tulostinta ei ollut helppo huollattaa, koska sen omistaja oli oman terveytensä suojelemiseksi omaehtoisessa karanteenissa. Kustannuksetkin huolettivat. Ongelman ratkaisemiseksi selvitimme aluksi lähtötilanteen ja etsimme sitten verkostomme alustalta auttajia.
Löysimme avuntarvitsijan vertaisista koostuvan digitukea tarjoavan järjestön avuksi. Vaikka heilläkin oli vasta siirrytty etänä annettuihin opastuksiin, tarttuivat he heti härkää sarvista ja lähtivät selvittämään tulostimen mysteeriä. Palo auttamiseen näkyi kouriintuntuvasti. Tulostimen vian selvittämiseksi otettiin useamman tunnin edestä videopuheluita. Näin voitiin varmistaa, että ongelmaa ei saada ratkaistua ilman mekaanista huoltoa. Vasta kun tämä varmistui, oli auttajien seuraavan linkin aika.
Tapaus siirrettiin verkostoon kuuluvalle yksityiselle yritykselle. Se oli suunnitellut koronaturvallisen tavan toteuttaa kotiin vietävää digitukea ja laitehuoltoa. Avuntarvitsijalle tehtiin etukäteen suunnitelma ongelman ratkaisemisesta. Suunnitelmassa selvitettiin ongelmaa ja kerrottiin käynnin hinta. Annettiin myös tae siitä, että turhasta käynnistä ei veloiteta, vaan tulostimen vika joko selviää ja korjataan tai ainakin varmistetaan se, jos tulostin on välttämätöntä korjata uudella laitteella.
Onni oli myötä. Tulostimessa oli mekaaninen vika ja paikalle mennyt vahvasti suojautunut auttaja osasi tuon vian ripeästi korjata, kun pääsi katsomaan laitteen sisuksiin. On vaikea sanoin kuvailla, miten iloiseksi teki lukea iloisen apua saaneen asiakkaan helpottuneet kiitokset, kun ongelma lopulta ratkesi. Kustannuksiakaan avuntarvitsijalle ei tullut muuta kuin lopun mekaanisesta huollosta. Sekin vietiin kotiin asti – uskallamme väittää, että kaiken kaikkiaan tämä tuli edullisemmaksi kuin uusi tulostin tai laitteen vieminen moneen huoltoliikkeeseen. Tämä oli esimerkki mutkikkaammasta ongelmasta, mutta jokainen onnistuminen on voitto ja vie meitä vähän lähemmäs digikuilun kuromista umpeen.
Paljon on vielä työn alla, vaikka loppusuoralla olemmekin. Kansallista digitukiviikkoa vietetään 30.8. – 3.9. ja Pirkanmaa on ohjelmassa mukana. Syyskuun lopulle 28. päivä olemme ajoittaneet asiakasraatia. Pyrimme edelleen saamaan kaikki kunnat mukaan oman kompetenssissa kasvattamiseen. Lokakuussa saatamme päästä vierailemaan vuotuisilla K50-messuillakin, jos pandemia antaa myöden. Alueellinen verkostomme myös johdatetaan tulevan valtakunnallisen koordinaation piiriin.
Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joka kytkeytyy tiiviisti ihmisten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Pirkanmaalla parin vuoden aikana tehty työ luo pohjan digituelle, joka vuosi vuodelta nostaa profiiliaan ja käsitetään tärkeämmäksi.
Tärkeää digi onkin – hyvä renki, jonka kuuluu auttaa meitä kaikkia.
Tietoa kirjoittajista:
Kuva: DVV