Pirkanmaan kunnista eniten päästöjään vähensivät Ruovesi ja Valkeakoski, kumpikin 10 prosenttia edellisvuoden päästöihin verrattuna.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreiden laskelmien mukaan vuonna 2020 Pirkanmaan kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Asukaskohtaiset päästöt laskivat samassa ajassa 7 prosenttia.
Pirkanmaan kunnista eniten päästöjään vähensivät Ruovesi ja Valkeakoski, kumpikin 10 prosenttia edellisvuoden päästöihin verrattuna. Seuraavaksi eniten päästövähennyksiä tehtiin Nokialla ja Tampereella 8 prosentin edestä. Keskimäärin pirkanmaalaiset kunnat vähensivät päästöjään noin 6 prosenttia.
Koko Suomen kuntien yhteenlasketut päästöt laskivat 8,7 prosenttia.
Suurimmat päästölähteet Pirkanmaalla vuonna 2020 olivat tieliikenne (31 % kokonaispäästöistä), maatalous (15 %) ja kaukolämpö (14 %). Maatalouden päästöt ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan koko tarkastelujakson 2007–2020. Kaukolämmön päästöt puolestaan vähenivät 9 prosenttia.
Tieliikenteen päästöt vähenivät 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä on merkittävä saavutus. Vastaavanlainen pudotus tieliikenteen päästöissä on tapahtunut viimeksi vuosien 2013 ja 2014 välillä. Keskiarvollisesti tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vuosina 2007–2020 noin 1,5 % per vuosi.
”Koronapandemia on varmasti vaikuttanut voimakkaasti vuoden 2020 liikennepäästöihin. Vasta tulevat vuodet näyttävät, kuinka onnistuneesti ja pysyvästi liikenteen päästöjä saadaan vähennettyä”, analysoi maankäyttö- ja liikenneasioista vastaava suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitosta.
Suurimmat muutokset välillä 2019–2020 toteutuivat Pirkanmaalla raideliikenteen (-23 %), sähkölämmityksen (-22 %) ja kulutussähkön päästöissä (-19 %). Koko Suomen mittakaavassa sähkön käytön päästöjä laskivat SYKE:n mukaan siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus.
Hinku-maakuntana Pirkanmaan tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, eli vähentää 80 prosenttia maakunnan päästöistä verrattuna vuoden 2007 päästöihin. Jäljelle jäävät 20 prosenttia päästöistä kompensoidaan esimerkiksi maankäyttö- ja metsätaloussektorin eli LULUCF-sektorin toimin sekä uusiutuvan energian tuotannolla.
”Vuosien 2007 ja 2020 välillä Pirkanmaan päästöt ovat vähentyneet 32 prosenttia, joten yhdessä tehtävää ilmastotyötä on jatkettava alueella päämäärätietoisesti ja läpileikkaavasti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla”, toteaa Canemure-hankkeen projektipäällikkö Liisa Hyttinen Pirkanmaan liitosta.
Pirkanmaan tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030, mikä tarkoittaa 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta. Loput 20 prosenttia kompensoidaan LULUCF-sektorin toimilla ja uusiutuvan energian tuotannolla.
Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisen vuoden tavoin.
Maakuntien välillä eroja selittävät elinkeinorakenteiden, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella.
Uudessa laskentatavassa teollisuusrakennusten erillislämmityksen päästöt luetaan teollisuuden päästöihin, kun ne aiemmin raportoitiin lämmitystapakohtaisissa tuloksissa. Muutos voi vaikuttaa Hinku-laskentasääntöjen mukaisiin päästöihin, sillä päästökauppaan kuuluvan teollisuuden päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle.
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu kunnille
Vastuullani on vihreän siirtymän edistäminen ja kokonaisuuden koordinointi. Painopisteet ovat tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalous sekä energia. Kehitän teemaan liittyen alueen yhteistyöverkostoja ja toimin siltana kansallisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin.
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi