Pirkanmaan kuntien yhteinen kannanotto Väyläviraston investointiohjelmaan sekä esitys Pirkanmaan tienpidon määrärahatason nostamiseksi
Valtionvarainministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Väylävirasto
17.9.2021
Yleistä
Suomen merkittävimmän logistisen solmupisteen, Pirkanmaan, asema ja kasvupotentiaali on Väyläviraston investointiohjelmassa pääosin otettu hyvin huomioon. Tämä näkyy niin rata- kuin tieverkolla. Työmarkkina-alueiden laajentuessa liikenteen välityskyky, sujuvuus, palvelutaso ja turvallisuus nousevat entistä suurempaan merkitykseen. Kaupunkiseutujen kasvavat liikennetarpeet on tuotu ohjelmassa esille.
Ohjelmassa priorisoidut Pirkanmaalle tärkeät investointikohteet ovat suurelta osin sekä Länsi- ja Etelä-Suomea että osin koko maan liikennöintiä parantavia hankkeita. Ilman ohjelmassa esitettyjä Suomen pääradan peruskorjausta Helsinki-Tampere, Tampereen henkilöratapihan investointia ja Helsinki/Pasila-Riihimäki 3. vaiheen investointia ei koko Suomen rataverkkoa pystytä hyödyntämään täysimääräisesti.
Ohjelmassa esitetyt Pirkanmaalle sijoittuvat valtateiden 9 ja 3 investoinnit vaikuttavat oleellisesti laajojen alueiden sekä kansalliseen että kansainväliseen saavutettavuuteen ja liikenneturvallisuuden oleelliseen parantamiseen.
Investointiohjelman kohteet
Rataverkon kehittämistoimissa näkyy tänä vuonna vahvistettu pääradan ydinverkkokäytävästatus. Korissa 1A ovat tärkeät Helsinki/Pasila-Riihimäki 3. vaihe ja Tampereen henkilöratapihan parantaminen. Korissa 1B on pääradan Helsinki-Tampere -peruskorjaus.
Tampereen seudun lähijunaliikenteen mahdollistaminen on vahvasti esillä. Se näkyy muun muassa kirjauksissa raidekapasiteettivajeesta välillä Tampere-Lielahti-Nokia. Pääradan varrella Ylöjärvellä sijaitsevan raakapuun kuormauspaikan siirtosuunnitelmista on ohjelmassa myös maininta.
Tieverkolla korissa 1A ovat valtakunnallisilla perusteilla Valtatie 9:llä Tampere-Orivesi 1. vaihe välillä Alasjärvi-Käpykangas ja Valtatie 3:lla Hämeenkyrönväylän jatke välille Rokkakoski-Hanhijärvi ja Alaskylä-Parkano. Kohteet ovat priorisoituja liikenneturvallisuuden ja palvelutason parantamisia.
VT9:llä Alasjärvi-Käpykangas on Suomen vilkkain kaksikaistainen tie. Tie on Eurooppatie E63 ja osa Euroopan laajuista TEN-T:n kattavaa liikenneverkkoa. Se kuuluu myös Väyläviraston määrittelemiin raskaan liikenteen runkoyhteyksiin.
VT3:lla Hämeenkyrönväylän jatke yhteensovittaa liikenteellisesti paremmin nykyisen ohituskaistakohdan uuteen väylään. Se sekä Parkanon ja Ikaalisten (perusväylänpidon listalla) investointikohteet edistävät oleellisesti liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja elinkeinoelämän kuljetusten turvaamista Suomen ruokatiellä.
Ohjelman kohteiden haasteet ja puutteet
Alemmanasteinen tieverkko
Alemmanasteisen tieverkon merkitys erityisesti ruoantuotannon ja biotalouden kuljetusketjuillemme ei tule investointiohjelmassa erityisesti esille. Niiltä osin tulee ylläpito- ja kehittämistarpeet ottaa riittävästi huomioon perusväylänpidon suunnitelmassa. Kyse ei ole pelkästään päällystämisen rahoituksesta, vaan myös teiden peruskorjauksesta.
Pirkanmaalla on jo monina vuosina eri yhteyksissä tuotu esille huolestuminen tienpidon ja liikenteen rahoitustason alhaisuudesta, mikä heikentää väestöltään ja liikennemääriltään kasvavassa maakunnassa alueen kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Tämä näkyy erityisesti alemmanasteisella tieverkolla.
Kansainväliset yhteydet
Kansainvälisten yhteyksien esittäminen satamayhteyksiä lukuun ottamatta on ohjelmassa vähäinen. Suomen liikenteellisen kokonaiskuvan kannalta olisi aiheellista mainita maamme kansainvälisten lentoyhteyksien parantamiseen liittyviä raide- ja tiehankkeita. Tällaisia ovat muun muassa yhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle osana sekä siviili- että sotilaallista liikkuvuutta.
Rata- ja tieverkon isot hankkeet
Rataverkolla puutteena on Suomen pääradalla Tampere-Oulu -yhteysvälin puuttuminen investointikoreihin sijoitetuista kohteista. Pirkanmaalla tämä näkyy Tampere-Parkano-Seinäjoki -välin välityskykyongelmana. Erityisesti Suomen toiseksi vilkkaimman rataosuuden, Tampere-Seinäjoki -välin kakkosraiteen rakentaminen tulee ottaa esille.
Tieverkon koreista puuttuu valtatie 12:n Tampere-Kangasala -välille sijoittuvan Alasjärvi-Huutijärvi -välin suunnittelun loppuunsaattaminen ja sitä kautta investointikoriin sijoittaminen. Hankekorien ulkopuolelle on jäänyt myös Valtatie 11:n Nokialla sijaitsevan Murhasaaren kohdan investointi.
Lähijunaliikenteen kehittäminen
Kestävän liikkumisen ja vihreän siirtymän yhtenä painopisteenä tulee olemaan lähijunaliikennöinnin kehittäminen. Muun muassa hallituksen budjettiriihessä sovittiin toimenpiteitä lähijunaliikenteen edellytysten laajentamiselle.
Tampereen kaupunkiseudulla tehdään parhaillaan lähijunaliikenteen selvitystä, joka tuo esille erilaisia vaihtoehtoja kaupunkiseudulla. Pirkanmaalla on kuitenkin tarvetta selvittää myös junaliikenteen kehittämisedellytyksiä kaupunkiseutua laajemmalti. Henkilöliikenne- ja lähijunatarpeita on seuraavasti: Haapamäen radan suunnassa Juupajoki ja Mänttä-Vilppula sisältäen myös kaupungin keskustan, Porin radan suunnassa Sastamala, pääradalla pohjoisessa Parkano ja etelässä pääradalta Toijalasta raideyhteys Valkeakoskelle sekä Toijala-Turku -ratayhteydellä lähijunaliikenteen mahdollistaminen Urjalaan. Pori-Niinisalo-Parkano-Haapamäki -radalla on tarvetta tavaraliikenteen kehittämisselvityksiin.
Kannanotto liikennehankkeiden rahoitukseen
Investointiohjelman toteuttamisessa suurin haaste tulee olemaan kansallisen rahoituksen riittävyydessä sekä Euroopan Unionin CEF2-liikennerahoituskauteen 2021-2027 liittyvien kansallisten suunnittelu-, rakentamis- ja rahoitusvalmiuksien parantamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaa on odottamassa hallituksen viime kevään kehysriihipäätöksen mukaisesti vuotuinen 110 miljoonan euron määrärahaleikkaus vuodesta 2023 lähtien.
Valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lähtökohtana on, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta. Suunnitelmasta päättäessään eduskunta edellytti valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita. Toimintaa kehitettäessä tulee saadun selvityksen mukaan välttää toimintatapaa, joka käytännössä johtaisi valtion omistaman infrastruktuurin investointivastuun siirtymiseen kunnille. Valtion ja kuntien kesken tulee yhteistyössä pyrkiä selkeiden, ennakointia parantavien periaatteiden luomiseen yhteisrahoitukselle. Vaihtoehtoiset rahoitusmallit ovat käyttökelpoisia, kun ne tehdään täysin vapaaehtoiselta pohjalta eri sopijapuolten kesken, esimerkiksi isoissa liikennehankkeissa tai MAL-sopimusten puitteissa.
Esitys tienpidon määrärahatason nostamiseksi Pirkanmaalla
Tienpidon rahoitus väheni huomattavasti 2010-luvulla ja korjausvelka pääsi kasvamaan. Vuosikymmenen lopulla tilannetta korjattiin korjausvelkapaketilla, mutta kaikille väylätarpeille jaettuna se ei riittänyt kunnon heikkenemisen pysäyttämiseen. Vuonna 2019 saavutettiin rahoituksen alin taso (33,685 me) ja nyt liikennepoliittisessa keskustelussa tavoiteltavia lisäyksiä verrataan tuohon pohjatasoon, ei aiempaan korkeampaan määrärahatasoon.
Vuoden 2020 koronaelvytyksen ansiosta päällystysmäärärahat saatiin koko maassa vuosituhannen alussa asetetulle tavoitetasolle 4000 kilometriin. Vuonna 2021 Pirkanmaan normaali perusväylänpidon rahoitus jälleen väheni edellisvuoden 55,584 milj. eurosta 49,622 milj. euroon. Yksittäisen vuoden korotuksella ei jatkuvan päällystystarpeen ja syntyneen korjausvelan rahoitusta korjata, vaan tarvitaan rahoitustason nosto useammalle vuodelle.
Vuonna 2020 Pirkanmaalla päällystettiin 350 km teitä, johon käytettiin noin 25 milj. euroa. Vuonna 2021 päällystyspituus on noin 240 km ja rahoitusta noin 19 milj. euroa.
Jotta korjausvelan kasvu saadaan Pirkanmaalla edes pysäytettyä, vuosittainen päällystys pitää olla 300-350 km ja rahoitustason noin 25 milj. euroa. Korjausvelan vähentäminen vaatii vielä suurempaa rahoituksen nostoa useammalle vuodelle, esim. 10-15 vuodeksi. Siksi perusväylänpidon kokonaisrahoituksen pitää Pirkanmaalla nousta 58-60 milj. euroon vuodessa. Sillä korjausvelan kasvu pysähtyisi ja lähtisi hienoiseen laskuun.
Akaan kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Ikaalisten kaupunki, Juupajoen kunta, Kangasalan kaupunki, Kihniön kunta, Kuhmoisten kunta, Lempäälän kunta, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Parkanon kaupunki, Pirkkalan kunta, Punkalaitumen kunta, Pälkäneen kunta, Ruoveden kunta, Sastamalan kaupunki, Tampereen kaupunki, Urjalan kunta, Valkeakosken kaupunki, Vesilahden kunta, Virtain kaupunki, Ylöjärven kaupunki