Kattavalla sidosryhmien osallistamisella on varmistettu suunnitelman moniäänisyys ja tasapainoisuus.
Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman kokouksessaan 17.4. Suunnitelma määrittää Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2045 asti. Kattavalla sidosryhmien osallistamisella on varmistettu suunnitelman moniäänisyys ja tasapainoisuus. Seuraavaksi edetään toimeenpanovaiheeseen ja konkretiaan: mitä laajasta, 20 vuoden päähän tähtäävästä toimenpidevalikoimasta edistetään ensin?
Toimenpideohjelmaa laaditaan tulevat pari kuukautta, mutta nyt on jo mahdollista määrittää kuusi peruslähtökohtaa, joihin työ tulee perustumaan. Kirjaukset ovat samalla syötteitä siihen, mitä seuraavan neljän vuoden aikana ainakin tulisi huomioida.
Päärata on Suomen raideliikenteen selkäranka. Tampere on sen keskeisin vaihtoasema, ja Tampere–Helsinki -väli on maan matkustetuin rataosuus. Pääradan kunto, kapasiteetti ja toimintavarmuus ovat kriittisiä koko Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Radan peruskorjaus maksaa yli miljardin, mutta on oikoradoista ja oikaisuista riippumaton välttämättömyys. Yhtä elintärkeä on Tampereen henkilöratapiha: lähijunaliikennettä ei käytännössä voida kehittää, ennen kuin tämä hanke toteutuu.
Perusväylänpidon rahoitus on riittämätön ja korjausvelka kasvaa. Pirkanmaalla kyetään tänä vuonna päällystämään noin 130–140 kilometriä tieverkkoa, kun vuotuinen tarve olisi noin 350 kilometriä. Päätieverkko pysyy juuri ja juuri kunnossa, mutta alemman tieverkon tilanne on karu. Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa joka vuosi kestämätöntä tahtia. Riittävä perusväylänpito on liikennejärjestelmän toimivuuden kriittisimpiä mittareita, ja se hälyttää nyt punaisella.
Pirkanmaan tie- ja rataverkolla on tunnistettu lukuisia kehittämistarpeita, joista valtaosa on sisällytetty myös liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Mittakaava ja toteutuksen aikataulu vaihtelee, mutta kolmen kärki on terävä: vt 9 Alasjärvi–Käpykangas, vt 3 Hämeenkyrö–Parkano ja vt 12 Alasjärvi–Huutijärvi. Kaikki ovat ongelmallisia yhteysvälejä, joiden kehittämisen hyödyt eivät rajoitu Pirkanmaalle. Ensimmäiset kaksi sisältyvät investointiohjelman koriin 1A, kolmas on sinne pikimmiten saatava.
Pirkanmaa pyrkii hiilineutraaliuteen 2030, Suomi 2035 ja liikennejärjestelmä 2045. Jokaiseen tavoitteeseen pääseminen on haastavaa, mutta tärkeää. Tieliikenne tuottaa 20 prosenttia Suomen ja 30 Pirkanmaan päästöistä, joten toimia vaaditaan akuutisti. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen, joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen vaativat lisäpanostuksia. Väylähankkeiden toteuttaminen kestävyysnäkökulma edellä ei sekään ole helppoa.
Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan varmisti sen, että Suomi on pitkälle tulevaisuuteen yhä kiinteämpi osa länttä ja Eurooppaa. Tämän on syytä heijastua myös liikennejärjestelmän kehittämiseen: läntiset satamat, näiden sisämaayhteydet sekä maayhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä. Arvaamattoman itänaapurin vieressä on varmistettava, että katse on tiukasti ja pitkäjänteisesti lännessä.
Kymmenessä vuodessa Pirkanmaalle on saatu Rantaväylän tunneli, lähijuna- ja raitiotieliikenne, Hämeenkyrön ohitustie, yhteiskäytön ja älyliikenteen ratkaisuja sekä monia muita uudistuksia. Rohkeus kehittää liikennejärjestelmää on heijastunut vahvasti alueen imagoon ja vetovoimaan. Alueellinen eteenpäin menemisen meininki on arvokas piirre, jota toivomme uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman entisestään voimistavan ja inspiroivan.
Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2045 löytyy tämän linkin takaa.
Toimin Pirkanmaan liikennejärjestelmätyöhön liittyvissä suunnittelutehtävissä ja vastaan liikenneselvitysten sekä aiheeseen liittyvien lausuntojen valmistelusta. Lisäksi osallistun asiantuntijana erilaisiin yhteistyöverkostoihin ja projekteihin.