Pirkanmaan liitto, kunnat ja seurakunnat yhdessä torjumaan ilmastonmuutosta

- Ilmastonmuutoksen torjuminen tarvitsee vahvaa johtajuutta, sanoi presidentti Tarja Halonen Pirkanmaan virtuaalisesti kokoontuneille Pirkanmaan liiton, kuntien ja seurakuntien ilmastojohtajille.

Presidentti Halonen vertasi ilmastonmuutoksen haastetta sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen: - Silloin oli tehtävänä tuhojen korjaus ja paremman yhteiskunnan rakentaminen. Tuloksena saatiin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on nyt yksi parhaiten toimivista maailmassa.

- Yhteisiin ilmastotavoitteisiin on jo sitouduttu, mutta varsinainen työ on vielä edessä. Se tarkoittaa muuttunutta arkea. Ilmastojohtajien tehtävä on kuunnella ja osallistaa kaikkia osapuolia niin, että uudet elämäntavan muutokset koetaan reiluina ja niihin sitoudutaan.

Tampereen piispa Matti Repo totesi ilmastonmuutoksen tuovan teologian vuoropuheluun luonnontieteiden kanssa ja kirkot yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. - Kirkonkin tulee auttaa ihmisiä kääntymään oman autuuden kysymyksistä maailman yhteiseen hyvään.

Akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopistosta taustoitti globaalia ilmastokriisiä: - Energian kokonaiskulutus kasvaa edelleen nopeammin kuin uusiutuvan energian tuotanto, joten haastava tilanne jatkuu. Joka vuosi on saavutettu aiempaa korkeampi toukokuinen huippu hiilidioksidin pitoisuuksissa.

Kulmala toteaa, että toivoakin on: - Parhaassa skenaariossa maailma pääsee hiilineutraaliksi 23 vuodessa. Tämä edellyttää sitä, että nielut kasvavat kaksi prosenttia ja päästöt vähenevät kaksi prosenttia tästä lähtien joka vuosi.

Pirkanmaa hiilineutraaliksi 2030?

Pirkanmaan ELY-keskuksen luonnonvarat ja ympäristö -vastuualueen johtaja Mari Rajala kertoi Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjen jo alentuneen, mutta vauhtia tulisi kiristää. - Jo 95 prosentin pirkanmaalaisista asuu HINKU-kunnissa, jotka ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoitteeseen. Tavoite ei kuitenkaan vielä ole teko.

Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä on valmisteltu maakunnallinen hiilitiekartta, jonka maakuntahallitus hyväksyi marraskuussa 2020.

Pirkanmaan liiton projektipäällikkö Liisa Hyttisen mukaan tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukainen muutos: - Joitakin työpaikkoja tai ammatteja häviää, toisia syntyy, ja tarvitaan paljon uutta tietotaitoa ja oppia. Ilmastojohtajien on hoidettava siirtymä huolella.

Yksi keskeinen hiilinielu liittyy metsiin. Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Metsäkeskuksesta totesi Pirkanmaan metsien kasvavan nykyisin kuutiomäärissä hakkuita enemmän.

Asiakaspäällikkö Eero Mikkola Luonnonvarakeskuksesta kertoi ilmastokestävän metsänhoidon tutkimuksesta: - Hiilitasetta parantaisi mm. sekametsien suosiminen ja hiilihävikin estäminen turvemailta.

Tutkimuksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon tulokset heikkenivät 2010-luvulla. Talousmetsissä tulisi lisätä monimuotoisuutta turvaavia säästö- ja lahopuita sekä parantaa luontokohteiden ja vesien suojelua.

Ilmastoyhteistyö jatkuu

Tampereen hiippakunta kutsui Pirkanmaan ilmastojohtajat koolle yhdessä Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Helsingin yliopiston ilmatieteen tutkimuksen kanssa. Tilaisuuteen osallistui seitsemisenkymmentä johtajaa ja asiantuntijaa kunnista, seurakunnista ja tutkimuslaitoksista.

Yhteistyö jatkuu kesäkuussa, jolloin akateemikko Markku Kulmala kutsuu yhteistyökumppanit Helsingin yliopiston metsäasemalle Hyytiälään.

Alkuperäisteksti: Auli Kilpeläinen

Kuva virtuaalikokouksesta: Päivi Myllykangas