Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei jatkossa puutteita parsittaisi kohde kohteelta erillisrahoitusten avulla.
Kun valtio kohdentaa maakuntiin liikennerahoitusta, sen tulisi suuntautua nykyistä enemmän liikenteessä toteutuneiden kilometrimäärien (liikennesuorite) perusteella. Lisäksi rahoituksen tulee toteuttaa isompia valtateiden kehittämisohjelmia, toteaa Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan liitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei jatkossa puutteita parsittaisi kohde kohteelta erillisrahoitusten avulla.
Liitto korostaa edelleen, että ns. normaalin rahoituskehyksen mukainen perusväylänpidon rahoitus on Pirkanmaalla täysin riittämätön. Liikenne12:ssa esitetty rahoitus, jolla on tarkoitus koko maassa vähentää korjausvelkaa, ei ole tieverkon osalta budjettikehyspäätöksien mukaan toteutumassa lähivuosina.
Maakuntahallitus antoi lausuntonsa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2022.
Perusväylänpidon rahoitukseen Pirkanmaalla on käytössä 45,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 7,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2023 perusväylänpidon rahoitus on putoamassa nykyisillä budjettikehyksillä Pirkanmaalla alle 40 miljoonan euron. Rahoitus on jäämässä matalalle tasolle myös vuosina 2024-2025.
Pirkanmaalla tieverkon kunto tulee heikkenemään edelleen. Päällysteiden korjauksiin ja paikkauksiin on maakunnassa käytössä noin 15 miljoonaa euroa. Sillä pystytään päällystämään noin 170 kilometriä, kun tarve olisi noin 350 kilometriä vuodessa, jotta huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä ei kasvaisi. Kuluvan vuoden päällystämisen määrää on vielä myös uhkaamassa tiedossa oleva kustannusten nousu.
Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä Pirkanmaalla on 570 kilometriä. Päällysterahoituksen vaje on kiihdyttänyt teiden rappeutumista niin, että useilla huonokuntoisilla päällystetyillä teillä ei riitä enää pelkkä uusi päällystäminen, vaan tarve on teiden rakenteelliselle parantamiselle.
Tieverkon investointiesityksissä on noudatettu Väyläviraston 8-vuotisen investointiohjelman mukaisia esityksiä. Pirkanmaalla 1A-korin isoja kohteita ovat VT9:llä Alasjärvi-Käpykangas ja VT3:lla Hämeenkyrönväylän jatke ja Parkanon Alaskylän kohta. Esillä ovat myös investointiohjelman perusväylänpidon parannushankkeet sekä ohjelman ulkopuolelle jääneet Pirkanmaan tieverkon parantamisen ja kehittämisen kannalta tarpeelliset suunnittelu- ja investointihankkeet.
Maakuntahallitus toteaa, että Väyläviraston investointiohjelma 2022-2029 ja parhaillaan lausunnoilla oleva päivitys vuosille 2023-2030 on hyvin ottanut huomioon Pirkanmaan liikenneinvestointitarpeet myös tieverkolla. Toteuttamisen rahoitustilanne liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM) osoitettujen vuosittaisten 127 miljoonan euron määrärahaleikkausten vuoksi on kuitenkin huolestuttava.
Pirkanmaan liitto esittää vakavan huolestumisensa siitä, että tienpidon ja liikenteen rahoitustaso on edelleen alhainen. Pirkanmaa sijaitsee liikenteellisessä solmupisteessä. Maakunnan tieverkko välittää olennaisen osan valtakunnallisista kuljetuksista. Noin 30 prosenttia Pirkanmaan tieverkolla tapahtuvien kuljetuksien tavaratonneista ja tavaran arvosta palvelee muuta Suomea.
Keskeisestä sijainnista johtuen Pirkanmaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä myös maakunnan ulkopuolella olevan elinkeinoelämän kehitykselle. Rahoitustason alhaisuus heikentää väestöltään ja liikennemääriltään kasvavassa maakunnassa alueen kehitystä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Isoista kehittämishankkeista maakunnan lähiajan ykköshankkeet kohdistuvat valtateille 9, 3 ja 12. Näillä valtateillä on sekä liikenteen sujuvuuden että liikenneturvallisuuden parantamisia vaativia kohteita. Ne ovat myös Suomen huoltovarmuuden kannalta oleellisia tieyhteyksiä. Perusväylänpidon rahoituksessa on valtion osoitettava lisärahoitusta päällystysmäärärahoihin. Pirkanmaalla on tarve noin 350 kilometrin vuosittaisen päällystysohjelman toteuttamiseen, jotta huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä ei kasvaisi.
Vastuullani on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa. Erityisosaamistani on liikennejärjestelmäsuunnittelu, mutta puoleeni voi kääntyä kaikissa maankäytön, liikenteen tai ympäristön suunnittelua koskevissa kysymyksissä.