Projektisuunnittelija Oona Lintunen
Vastaan Canemure-hankkeen loppuunviemiseen liittyvistä asioista ja Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan päivittämisestä.
Pirkanmaan vetytalouspotentiaali on kirkastumassa
Pirkanmaalle rakennetaan oma vetyekosysteemi. Tässä ajantasaista tietoa tilannekuvasta.
Pirkanmaan vetytalouspotentiaalia selvitetään tänä vuonna Pirkanmaan liiton, Tampereen yliopiston ja Tampereen kaupungin yhteishankkeessa nimeltä Pirkanmaan vetytalouden aktivaattori. Hankkeessa rakennetaan lisäksi Pirkanmaalle oma vetyekosysteemi sekä analysoidaan maakunnan ensimmäisiä vetypilotteja. Esittelen tässä blogitekstissä nostoja tilannekuvatyön edistymisestä!
Pirkanmaalla on käynnissä ja käynnistymässä monipuolista vetytoimintaa
Kemiran tehtaalla Sastamalassa syntyy selluteollisuudessa hyödynnettävän natriumkloraatin valmistuksen sivutuotteena vetyä, josta tuotetaan tällä hetkellä päästötöntä kaukolämpöä Äetsän asukkaille.
Pirkanmaalla on tahtotila löytää vedylle jatkossa muitakin, mahdollisesti taloudellisempia käyttökohteita. Nordic Ren-Gas on muun muassa rakennuttamassa Tarastenjärvelle vuonna 2026 tuotantonsa aloittavan Power-to-Gas-tuotantolaitoksen, joka tulee tuottamaan vuotuisesti 35 000 tonnia uusiutuvaa synteettistä metaania, 18 000 tonnia vetyä ja 600 GWh hukkalämmöstä tuotettua kaukolämpöä. Tuotantolaitos tulee osaksi RenGas:n tavoittelemaa tuotantoverkostoa, jolla voidaan tuottaa vuoteen 2030 mennessä noin 20 prosenttia raskaan liikenteen Suomessa käyttämästä polttoaineesta ja 8 prosenttia koko maan kaukolämmön tarpeesta.
Pirkanmaalla on lisäksi suunnitteilla raskaalle liikenteelle suunnattu vetytankkausasema, joka integroidaan osaksi Lempäälässä sijaitsevan LEMENE:n älykästä energiajärjestelmää, joka pystyy tarvittaessa itsenäiseen saareketoimintaan irtautumalla valtakunnan verkosta. Vetytankkausaseman yhteyteen tulee pienimuotoinen vedyntuotantolaitos. Projektista vastaa Flexens ja Vireon Suomi Oy (entinen HydRe).
Muusta vetytoiminnasta Pirkanmaalla vastaa muun muassa Tampereen korkeakouluyhteisö. Tampereen yliopistossa tutkitaan vedyn valosähkökemiallista valmistustapaa, kun taas TAMK:ssa kehitetään uusia komposiittimateriaaleja ja niiden testausmenetelmiä vetytankkisovelluksiin. Lisäksi monet toimijat tekevät tällä hetkellä omia vetyselvityksiään selvittääkseen mahdollisuutensa kiihtyvässä vetytaloudessa.
Pirkanmaalla on monia vetytalouden edellyttämiä vahvuuksia
Monenlaiset toimijat Pirkanmaalla yrityksistä julkisiin organisaatioihin ovat osoittaneet mielenkiintoa vetyekosysteemiin osallistumista kohtaan. Pirkanmaan vahvuudet vedyn kannalta liittyvätkin voimakkaasti monipuoliseen osaamiseen. Pirkanmaalla on monia niin korkeakoulutusta, ammattikoulutusta kuin täydennyskoulutusta tarjoavia toimijoita vastaamaan energiamurroksen osaajavaatimuksiin ja sen edellyttämään TKI työhön. Lisäksi Pirkanmaalla on monipuolisesti prosessiteknologia- ja valmistavan teollisuuden toimijoita, kuten moottoreiden, tiivisteiden, venttiilien, kompressorien, pinnoitteiden, mittauslaitteiden ja työkoneiden valmistajia, sekä monipuolista metalli- ja metsäteollisuutta, jolla voisi olla kytköksiä vetytalouteen.
Muun muassa International Renewable Energy Agency eli IRENA on arvioinut, että välineiden ja koneiston, kuten elektrolyysereiden ja polttokennojen valmistajille on vetyyn liittyen erityisen paljon taloudellista potentiaalia, mikä on hyvä uutinen Pirkanmaalla toimivalle yritysmaailmalle. Taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tuotekehitykseen panostamista.
Muita Pirkanmaan vahvuuksia ovat sen keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet niin teiden, raiteiden kuin lentoliikenteen välityksellä; ennen vetyputkiverkostoa ja vedyn massakuljetuksia vetyä tullaan todennäköisesti kuljettamaan pääasiassa paineistetuissa säiliöissä rekka-autoilla ja raiteilla. Lentokenttä taas on vetytalouden kannalta varsin mielenkiintoinen tutkimuskohde pidemmällä aikavälillä.
Pirkanmaalla on edellä mainittujen vahvuuksien lisäksi hyväkuntoinen sähköverkko ja paljon vettä elektrolyysiä varten. Maakunnassa on myös olemassa oleva bio- ja maakaasuputkisto, joka voi helpottaa vedyn siirtoinfrastruktuurin kehittämistä riippuen Gasgridin suunnitelmista sekä erinomainen kaukolämpöverkko, jonne siirtää elektrolyysistä syntyvä hukkalämpö.
Pirkanmaalla on luonnollisesti myös haasteita voitettavanaan vetytalouden vauhdittamiseksi. Vetytalouden kehittymisessä on vielä epävarmuustekijöitä, joista seuraa etenkin yritysmaailmaa koskeva muna-kana-ongelma. Kuka uskaltaa valmistaa puhdasta vetyä ennen kuin sille on suurta kysyntää? Entä kuka uskaltaa tai kykenee kehittämään vetyä tarvitsevia tuotteita ennen kuin puhdasta vetyä on runsaasti saatavilla? Selkeitä linjoja ei ole vielä myöskään julkisille toimijoille muun muassa siitä, miten vetyä pitäisi kaavoittaa. Asiasta ei ole oikeuskäytäntöä, eikä Suomessa esimerkiksi ole säädetty lailla siitä, millainen turvaetäisyys vetyputkistoille pitäisi varata.
Pirkanmaa kohtainen haaste on se, että maakunnan sähkönsiirtoverkossa on heikkouksia juuri potentiaalisimmilla tuulivoima-alueilla eikä alueella ole runsaasti tilaa tuuli- tai aurinkovoimalaitoksille, mikä rajoittaa puhtaan vedyn tuotantopotentiaalia. Tämän hetken merkittävimmät teollisuusalueet, jotka ovat vedyn maakuntatasoisen kaavoituksen näkökulmasta potentiaalisimpia paikkoja vetylaitoksille, sijaitsevat myös pääasiassa erillään potentiaalisista tuulivoima-alueista, mikä voi sähkön siirron ja puhtaan vedyn tuotantoa määrittelevän lainsäädännön kannalta olla haaste riippuen siitä, miten lainsäädäntö ja sähkönsiirtoverkko kehittyvät.
Fingridillä on onneksi suunnitelmia vahvistaa Pirkanmaan sähkönsiirtoverkkoa ja maakunnassa arvioidaan tuotettavan tuulivoimalla vuonna 2030 enemmän sähköä kuin nykyisin käytetään. Pirkanmaan kokonaissähkönkäyttö vuonna 2019 oli 5929 GWh, josta omaa sähköntuotantoa oli reilu 1100 GWh, kun taas pelkän tuulisähkön tuotantopotentiaali Pirkanmaalla vuonna 2030 arvioidaan olevan noin 7000 GWh. Pirkanmaan lähialueilla on lisäksi monia tuulivoimahankkeita. Pirkanmaasta ei luultavasti näistä huolimatta tule suurta vedyn alkutuottajaa, mikä mahdollistaa keskittymisen arvoketjun muihin osiin.
Lopuksi
Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet edistää puhtaan vedyn merkityksen kasvattamista energiamarkkinoilla ja löytää roolinsa kansallisissa ja kansainvälisissä vetyarvoketjuissa. Pirkanmaan vetyekosysteemin painotus niissä tulee selviämään siihen osallistuvien toimijoiden löytäessä toisensa seuraavan vuoden aikana, jolloin ekosysteemi muodostuu. Alustavasti maakunnan vetytalouspotentiaalia on kuitenkin tunnistettu etenkin prosessiteknologiateollisuuden sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön parista.
Vetymurroksen eteen tehdään innokkaasti töitä ja on ilo huomata eri toimijoiden kasvava kiinnostus vetytalouden mahdollisuuksia kohtaan! Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhdessä suunnitellen ja investoiden Suomesta ja Pirkanmaasta osana sitä voi kehittyä merkittävä vetylaakso.
Lähteet
Flexens Oy Ab (2022). Flexens and HydRe collaborate to launch hydrogen transport in Finland: Letter of intent signed with Lempäälän Energia. Haettu 14.6.2023 osoitteesta:
Flexens and HydRe collaborate to launch hydrogen transport in Finland: Letter of intent signed with Lempäälän Energia | Flexens
International Renewable Energy Agency (2022). Hydrogen Economy Hints at New Global Power Dynamics. Haettu 14.6.2023 osoitteesta Hydrogen Economy Hints at New GlobalPower Dynamics (irena.org)
Lempäälän energia. LEMENE. Haettu 14.6.2023 osoitteesta LEMENE - Lempäälän Energia (lempaalanenergia.fi)
Ramboll Finland Oy, Rauhala, A-M., Korri, J., Jalovaara, J., Mutikainen, M. & Kopra, J. (2021). Pirkanmaan energiajärjestelmä -selvitys. Pirkanmaan energiajärjestelmä -selvitys (sttinfo.fi)
Remes, M. Kemira: Vedystä päästötöntä kaukolämpöä. Kemianteollisuus. Haettu 14.6.2023 osoitteesta Kemira : Vedystä päästötöntä kaukolämpöä | Kemianteollisuus.fi
Ren-Gas Oy. Puhtaiden P2X -kaasupolttoaineiden ja CO2-vapaan kaukolämmön yhteistuotantolaitos Tampereen Tarastenjärvelle. Haettu 14.6.2023 osoitteesta Tampere -Ren-Gas Oy
Lisätiedot:
Pirkanmaan vetytalouden aktivaattori - Pirkanmaan liitto