Suomen päärataryhmä antoi lausunnon valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos koskee vuosia 2021-2032.
Suomen päärataryhmä toteaa seuraavaa:
Suomen liikenteen kehittämispainotus nostettava paremmin esille
Valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisen ja tarvittavien liikenneinvestointien kannalta on tärkeää, että pitkien etäisyyksien maassa edetään suunnittelussa ja investoinneissa nyt esitetyllä 12 vuoden aikajänteellä. Samalla tulee kuitenkin nähdä liikenteellinen kehitys ja tarpeet vielä pidemmällä aikavälillä.
Suunnitelmassa tulee esittää myös Suomen liikenteen kehittämispainotus, erityisesti raideliikenteen visio.
Luonnoksessa strateginen tilannekuva on tekninen, ei kehittämisnäkemyksiä esittävä. Liikenneverkkomme kehittämisessä on tarpeen tarkastella tavoitteita ja investointien suuntaamista sinne, missä muutoksia halutaan ensisijaisesti saada aikaiseksi.
Saavutettavuuden turvaaminen ja päästövähennysvelvoitteiden saavuttaminen edellyttävät ensisijaisesti raideliikenteen infrastruktuurin ja palveluiden merkittävää kehittämistä. Nykyisten ratojen kehittäminen on ilmastonäkökulmasta suositeltavaa.
Kansainväliset liikenneyhteydet nostettava paremmin esille
Suunnitelman strategiseksi kärjeksi on kirjattu muun muassa alueiden kansainvälinen saavutettavuus, mutta kuvauksissa ja toimenpide-ehdotuksissa se ei näy riittävästi.
Vientivetoisen, kilpailukykyiseen kuljetuslogistiikkaan perustuvan, maan liikennestrategiassa tulee paremmin nostaa esille kansainvälisten yhteyksien merkitys. Toimivalla tavara- ja henkilöliikenteellä on oleellinen vaikutus Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta. Tämä koskettaa kaikkia liikennemuotoja.
Rautatieinfrainvestoinnit ovat merkittävä ja vaikuttava keino elvyttää taloutta ja tukea positiivista työllisyyskehitystä. Investoinneilla nykyiselle rataverkolle tuetaan keskeisellä tavalla myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä sekä edistetään yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta oleellisia ilmastotavoitteita.
Investoimalla rautatieinfraan meillä on mahdollisuus saada liikkeelle myös merkittäviä yksityisiä investointeja erityisesti asema-alueilla sekä edistää teollisuutemme tuotteiden vientiä kestävällä tavalla Euroopan markkinoille.
Pääradalle tehtävät investoinnit parantavat yhteyksiä kaikkialle Suomeen ja kytkevät meidät paremmin eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Pääradan ja sen liityntäyhteydet kunnostamalla pystymme vastaamaan elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin ja siten mahdollistamaan maamme talouskasvun.
-------------------
Suomen päärataryhmän esittämät toimenpiteet kansainvälisyyden edistämiseksi
Päärata on lähiaikoina tehtävillä EU:n lopullisilla päätöksillä tulossa osaksi eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon ydinverkkokäytäviä (Pohjanmeri-Itämeri). Tämän ja sen mukaisten toimenpiteiden tulee näkyä myös Liikenne12-suunnitelmassa.
Päärata liityntäyhteyksineen muodostaa näin entistä merkittävämmän pohjoisen ulottuvuuden kuljetuskäytävän Ruotsiin ja Norjaan, aina Jäämerelle, saakka. Kytkeytyminen Haaparannan puolella Ruotsin rataverkkoon avaa mahdollisuuksia myös henkilöliikenteessä. Etelässä päärata yhdistyy Suomellekin tärkeään Rail Balticaan.
Pääradan ja sen liityntäyhteyksien osalta tarvitaan nopeasti sekä peruskorjausta että kapasiteettilisäystä. Rahoituksen tulee olla oleellisille investoinneille selvästi esitettyä suurempaa. Ydinverkkokäytävästatuksen mahdollistama lisähyöty tulee täysimääräisesti toteuttaa jo EU:n uuden rahoituskauden alkuvuosien rahoitushauissa.
Liikenne12-suunnitelmaluonnoksessa päärata ja sen liityntäyhteydet on pääosin tuotu esille. Tätä vahvistaa kirjaus, jonka mukaan pääpaino tulevalla CEF-rahoituskaudella Suomen osalta on rahoituksen saaminen ydinverkkokäytävien ratahankkeisiin ja niiden suunnitteluun.
Pääradan kaikki liityntäyhteydet niin itään (Jyväskylän ja Iisalmen suunnat), länteen (Porin ja Rauman sekä Vaasan suunnat) kuin arktisen alueen rajat ylittävää liikennöintiä tukevat liikennesuunnat täydentävät Suomen koko kuljetusverkkoa tehokkaalla tavalla. Pohjois-Suomen liikenneyhteydet ovat koko Barentsin alueen keskiössä.
Eurooppalaisen liikenneverkon TEN-T:n suuntaviivauudistus ja tuleva rahoituskausi (CEF2)
Kansainvälisten yhteyksiemme kannalta merkittävällä Suomen kasvukäytävällä ei voida jäädä odottamaan Suomi-rata -hankeyhtiön selvityksiä ja sen erillisiä rahoituksia ja EU-rahoituksia. Suomen kasvukäytävän pääakselilla Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere kriittisiksi todetut raidehankkeet ovat jo varsin hyvässä toteutusvalmiudessa, ja ne tulee toteuttaa pikimmiten kapasiteetin turvaamiseksi. Tampere-Seinäjoki -välin tarpeet ovat olleet esillä tarveselvityksissä. Kapasiteettivaje näkyy pullonkaulana Helsinki-Tampere -välillä ja Oulun eteläpuolella Ylivieska-Oulu -välillä, ja lisäksi Tampere-Parkano-Seinäjoki -välillä. Oulun pohjoispuolella Kemiin tuleva metsäalan suurinvestointi laittaa liikkeelle Oulu-Kemi -välin liikennepaikkojen investoinnit.
TEN-T-suuntaviivauudistus ja EU:n uusi rahoituskausi avaa Suomelle hyvät mahdollisuudet laajempaan raideliikenteen kehittämiseen.
Osana tätä kehittämistä ydinverkkokäytävän kaupunkisolmupisteiksi tulee esittää Tampere, Oulu ja Seinäjoki. Lisäksi pääradalla on muita EU:n liikenneverkolla huomioon otettavia lisäämis- ja kehittämiskohteita. Kaikki ovat multimodaalisia kohteita, joissa on tarve lisätä kapasiteettia, parantaa puuttuvia yhteyksiä ja edesauttaa yli rajojen kohdistuvaa liikennettä. (Tarkemmat kuvaukset em. kohteista ovat tämän lausunnon liitteenä).
Kansainvälisyyden edistämisen yhteenveto
Suomen EU-rahoitushaun pitää olla kunnianhimoista. Pääradan ydinverkkokäytävästatus parantaa Suomelle EU-rahoituksen saannon mahdollisuutta. EU-rahoitusta tulee hakea myös rakentamiseen, ei vain suunnitteluun.
TEN-T-suuntaviiva-asetuksen uudistamisessa Suomen tulee olla aktiivinen ja esittää muun muassa ydinverkkokäytävän solmupisteiden lisäämistä pääradan varrelle.
Lisätietoja:
Päärataryhmän puheenjohtaja on Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme
Varapuheenjohtaja Jussi Rämet, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi, 040 586 3877
Sihteeri edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
Suomen päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä ryhmä, joka keskittyy kansalliseen vaikuttamiseen ja eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkotyöhön. Ryhmään kuuluu 11 maakuntaa, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän edustajia. Ryhmä on toiminut vuodesta 2014 lähtien.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 21.1.2021 lausuntoa luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032 (Liikenne12-suunnitelma). Lausuntoaikaa oli 23.2.2021 saakka.