Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja. Sen varrella asuu yli puolet Suomen väestöstä ja syntyy 2/3 BKT:sta. Pääradan kunto ja kapasiteetti vaikuttavat raideliikenteeseen ja kuljetuksiin laajasti koko Suomessa. Kun päärata ei vedä, seisovat sekä matkustajat että tavarat.
Suomen pääradan korjauksella on kiire! Suomen päärataryhmä muistuttaa hallitusohjelmavalmistelijoita, että maan ylivoimaisesti vilkkaimman ratayhteyden logistinen merkitys ja häiriöherkkyys tulee ottaa riittävällä painoarvolla huomioon liikenneinvestoinneissa. Tämä tosiasioihin perustuva priorisointi ei tällä hetkellä toteudu. Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa myös huoltovarmuudesta on maan valtasuonen varressa kyettävä pitämään kiinni ja vahvistamaan sitä.
Suomen kilpailukyky, saavutettavuus ja logistiikan toimivuus sekä Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet edellyttävät läntisen ja pohjoisen Suomen ja Pohjanlahden satamayhteyksien toimivuuden parantamista. Nato-jäsenyys lisää Suomen merkitystä ja painoarvoa transatlanttisessa puolustusyhteistyössä.
Suomessa tulee tämän vuoksi luoda selkeä pääradan kehittämisen toteuttamisohjelma vuosille 2023–2033. Sen tulee sisältää myös pääradan keskeiset liityntäyhteydet, läntiset painotukset poikittaisratoineen ja satamayhteyksineen sekä selkeän viestin raideliikenteen hankkeiden priorisoinnista Suomessa.
Suomen tulevan hallituksen tulee edesauttaa EU:n seuraavan ohjelmakauden liikennerahoituksen kasvattamista merkittävästi, sotilaallinen liikkuvuus mukaan lukien. Suomen hallituksen tulee varmistaa, että eurooppalainen CEF-rahoitusohjelma tukee täysimääräisesti suomalaisia Ten-T -hankkeita. Näihin kuuluu myös osittainen eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen.
Pääradalla ja sen liityntäyhteyksillä on odottamassa useita kansantalouttamme parantavia pitkävaikutteisia investointeja, joita voidaan toteuttaa nopeallakin aikataululla ja joilla on vipuvaikutusta yksityisen puolen investointeihin.
Koko maan henkilöliikenteen aikataulusuunnittelu lähtee Tampereen henkilöratapihan pisteestä. Ahtaaksi jäänyt Tampereen henkilöratapiha tarvitsee pikaisesti investointia. Helsinki-Tampere -väli vaatii myös raskasta perusparannusta. Ilman pääradan korjausta Suomen rataverkkoa ei pystytä hyödyntämään täysimääräisesti.
Helsinki/Pasila-Riihimäki-yhteysväli odottaa 2. ja 3. vaiheen investointeja. Pääradan kehittäminen Tampereelta kohti pohjoista on sekin tärkeää raideliikenneverkon toimivuuden kannalta. Tampere-Oulu -yhteysvälin puuttuminen investointiohjelman kehittämiskoreihin sijoitetuista kohteista on selkeä puute rataverkolla. Erityisesti väli Tampere-Seinäjoki on monissa yhteyksissä todettu merkittäväksi pääradan pullonkaulaksi, jonka kehittämissuunnitteluun on osoitettu sekä kansallista että EU-rahoitusta.
Nyt on aika varmistaa kansallinen rahoitus ja CEF-tuki (Connecting Europe Facility) Suomen pääradalle, jonka kunnostuksella on kiire! Päärata on Suomen raideliikenteen selkäranka. Ilman päärataa Suomi pysähtyy.
Suomen päärataryhmä, päärataryhmän puheenjohtaja:
Johdan Pirkanmaan liittoa ja maakunnan tulevaisuuden valmistelua. Johdan maakunnan edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopassa, Suomessa ja Pirkanmaalla. Tavoitteenani on kestävästi menestyvä kansainvälinen Pirkanmaa. Vastaan tuloksistamme maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle.