Edistämme luonnonvarojen ja kiviainesten kestävää käyttöä, osallistumme vesienhoitotyöhön ja olemme mukana turvaamassa maakunnallista vesihuoltoa.
Luonnonvarojen hyödyntämistä ja logistiikkaa varten tarvitaan erityisiä alueita, joiden avulla voidaan turvata resurssitehokas toiminta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Tällaisia ovat etenkin puuraaka-aineiden käyttöön liittyvät kuormaus-, käsittely- ja varastoalueet. Niitä hyödynnetään sekä sahateollisuuden että metsäenergian raaka-aineiden saatavuuden turvaamiseksi.
Koska haketta käyttävät voimalaitokset sijaitsevat usein lähellä asutusta ja muita tiiviin yhdyskuntarakenteen toimintoja, on terminaalialueiden ja niistä muodostuvan verkoston suunnitelmallinen sijoittelu ja kehittäminen ensiarvoisen tärkeää. Sahateollisuuden hyödyntämää tukkipuuta pyritään kuljettamaan mahdollisuuksien mukaan raiteilla. Tämä edellyttää lastausta kumipyöriltä vaunuihin. Perinteisesti tällaiset paikat on perustettu lähelle asemanseutuja.
Kuormaustoiminnasta ja junakuljetuksiin toimitettavan puun kuljetuksesta aiheutuu häiriötä yhä tiiviimmin rakentuville raideliikennettä hyödyntäville asutuskeskittymille. Myös tähän liittyen tarvitaan yhteistyötä kuntien maankäytön suunnittelun ja valtion hallinnoiman raide- ja tieverkostoinfrastruktuurin kehittämiseksi.
Pirkanmaan liitto koordinoi terminaaliverkoston kehittämistyöryhmää. Se kokoontuu vuosittain ajankohtaisten asioiden äärelle. Ryhmässä ovat edustettuna metsäteollisuus-, energia- ja kiertotalousalan toimijat. Julkisen hallinnon tahoina mukana ovat Väylävirasto, ELY-keskus, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, pelastuslaitos sekä kuntia, joiden alueilla merkittävimmät Pirkanmaan terminaali- ja kuormausalueet sijaitsevat.
Seuraavista linkeistä pääset lukemaan tai selaamaan lisätietoa.
Alati kasvavalla ja kehittyvällä Pirkanmaalla käytetään vuosittain arviolta 6,8 miljoonaa tonnia kiviaineksia muun muassa liikenneväyliin ja talonrakentamiseen. Pirkanmaan liitto pyrkii osaltaan varmistumaan siitä, että kiviaineksia on saatavilla riittävästi. Toisaalta se pyrkii varmistumaan siitä, että luonnon kiviaineksia käytetään säästeliäästi ja resurssiviisaasti ja ympäristö huomioon ottaen.
Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on merkitty kiviaineshuollon kannalta tärkeitä alueita. Kiviaineksia voidaan ottaa niiltä muun muassa rakentamiseen. Näiden alueiden osoittaminen maakuntakaavassa perustuu kalliokiviainesalueita sekä hiekka- ja sora-alueita koskeviin tutkimuksiin, joita tehtiin Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -hankkeissa vuosina 1996–2001 sekä 2012–2015.
Kiviainesten ottaminen tapahtuu maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien nojalla. Luvat valmistellaan kunnissa. Maakunnan liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella lupaprosessiin antamalla omat lausuntonsa lupahakemusten perusteella. Maakunnan liitto ottaa hankkeisiin kantaa erityisesti maakuntakaavoituksen näkökulmasta.
Pirkanmaan POSKI-hankkeissa tehdyt tutkimukset osoittivat Pirkanmaan maaperän kiviainesvarojen käyneen vähiin. Erityisesti hiekkaa ja soraa tulee käyttää säästeliäästi ja harkitusti.
Pirkanmaan liitto edistää maarakentamisen resurssiviisaiden käytänteiden käyttöönottoa sekä ylijäämämaiden kierrättämistä ja luonnonvaroja korvaavien uusiomateriaalien käyttöä. Tästä yhtenä esimerkkinä on Pirkanmaan liitossa toteutettu Sivukivi kiertoon -hanke (2019-2020). Hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia käyttöö hödyksi Pirkanmaan luonnonkivilouhimoilla syntynyttä ylijäämäkiviainesta.
Pirkanmaan vesiluonnolle on ominaista muutamat suuret vesistöalueet sekä lukuisat pienemmät järvet. Maakunnan keskuskaupungin Tampereen keskusta sijoittuu kahden suuren järvialueen, Näsijärven ja Pyhäjärven, väliselle kannakselle. Pirkanmaa kuuluu suurelta osin Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Myös suuret harjualueet ja niiden pohjavesivarat kuuluvat olennaisesti maakunnan ominaispiirteisiin.
Pirkanmaan liitto osallistuu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla tapahtuvaan maakunnan vesienhoitotyöhön. Pyrimme osaltamme edistämään vesipuitedirektiivin mukaista tavoitetta vesien hyvän tilan saavuttamisesta. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on merkintöjä ja määräyksiä, jotka edistävät vesienhoidon vesivarojen huomioon ottamista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Myös myöntämillämme hankerahoituksilla on voitu edistää vesienhoitotyötä.
Pirkanmaan liitto on ollut mukana määrittämässä Kokemäenjoen vesistöalueelle yhtenäistä vesivisiota. Se tähtää vuoteen 2050. “Hyvälaatuinen ja monimuotoinen vesiympäristö varmistaa vesiin kytkeytyvät ekosysteemipalvelut. Niille rakentuvat luotettava vesihuolto, täysipainoinen virkistyskäyttö ja uudenlaiset ansaintamahdollisuudet ekologisesti ja taloudellisesti yhteen sovitettuna.”
Kokemäenjoen vesistöalueelle on määritetty kaksi valtakunnallisesti merkittävää tulvariskialuetta. Ne sijaitsevat Porissa ja Huittisissa. Pirkanmaalla Vammalan taajama on määritelty alemman riskiluokan alueeksi. Olemme mukana Satakuntaliiton johdolla toimivassa Kokemäenjoen vesistöalueen tulvatyöryhmässä, jonka tehtävänä on mm. laatia alueelle tulvariskien hallintasuunnitelma. Tämä on yksi Pirkanmaan liiton lakisääteisistä tehtävistä.
Tulvariskien hallintasuunnitelmat päivitetään yhdessä vesienhoitosuunnitelmien kanssa kuuden vuoden välein. Tässä yhteydessä arvioidaan myös alueen tulvariskialueita.
Pirkanmaalla on pitkät perinteet alueellisesta ja maakunnallisesta yhteistyöstä vesihuollon kehittämisessä. Pirkanmaan ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten yhdessä laatimat suunnitelmat ovat olleet lähtökohtana monen seudullisesti merkittävän vesihuoltohankkeen toteuttamisessa. Yhteistyön myötä Pirkanmaan vesihuollon toimintavarmuus on parantunut ja järjestetyn vesihuollon toiminta-alue on laajentunut.
Viimeisin maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Pirkanmaalle vuonna 2015. Kyseinen suunnitelma oli pohjana Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitetuille vesihuollon merkinnöille ja kehittämistoimille. Vuoden 2015 maakunnallisen suunnitelman jälkeen on tehty suunnittelua seututasolla, muun muassa yhteistyössä naapurimaakuntien kanssa. Vuonna 2021 valmistui Läntisen Suomen yhteinen vesihuoltostrategia 2050. Sen tavoitteena on turvata laadukas, toimiva, erilaisiin riskeihin varautunut, energiatehokas ja kohtuuhintainen vesihuolto alueen asukkaille vuoden 2050 tilanteessa.
Vastaan pääasiassa energia-, luonnonvara- sekä bio- ja kiertotalousteemoihin liittyvistä tehtävistä. Koordinoin luonnonvaraterminaaliverkoston kehittämistyöryhmän toimintaa ja vastaan ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmasta.
Tehtäväkenttääni kuuluu yhdyskuntahuoltoon, luonnonvaroihin ja ympäristönsuojeluun liittyvä suunnittelu ja selvittäminen. Toimin myös suunnittelujohtajan varahenkilönä.