Tampereen ja Turun välisten junayhteyksien kehittämistä lähdetään selvittämään. Tavoitteena on muodostaa kunta- ja asemapaikkakohtainen käsitys asemapaikkojen toteutussuunnittelun ja kaavoitusprosessin vaatimuksista – ennen kuin varsinainen ratasuunnittelu voidaan käynnistää.
Tätä tarkoitusta varten Tampereen ja Turun välisten junayhteyksien parantamista suunnitteleva yhteistyöryhmä kilpailuttaa uusien asemapaikkojen kehittämistä koskevan selvityksen.
Rataosalta on olemassa aiempia suunnitelmia. Niihin tukeutuen selvitetään nyt, millä toimenpiteillä, kustannuksilla ja aikataululla asemapaikat saadaan liikennekelpoisiksi. Tämä palvelee myös muun lähijunaliikenteen, kuten Turku–Uusikaupunki/Naantali -yhteysvälin, kehittämistä.
Seisakkeiden sovittaminen vaatii moniulotteista suunnittelua
Lähijunia palvelevan asemapaikan infrastruktuuri on lähtökohtaisesti kevyttä ja investointitarpeet suhteellisen pieniä. Seisakkeen sovittaminen osaksi alueellista liikennejärjestelmää vaatii kuitenkin moniulotteista suunnittelua.
On otettava huomioon esimerkiksi esteettömyys, auto- ja pyöräpysäköinnin sujuvuus, riittävä opastus, vaihtoyhteydet asemalta ja laiturien turvallisuus.
Varsinais-Suomen liiton tuoreen kyselyn mukaan tärkeitä asemanseudun palveluelementtejä ovat myös katos junalaiturilla, aikataulunäyttö, lippuautomaatti ja aseman läheisyydessä sijaitseva WC.
Mitä sujuvammin asema kytkeytyy osaksi taajaman liikenneympäristöä, sitä suurempia käyttäjämääriä on realistista odottaa. Radanvarren kunnat ja maakuntien liitot tuovat paikallistuntemuksensa ja alueellisen osaaminensa osaksi selvitystyötä.
Pirkanmaalta selvitetään Urjalan asemapaikka
Tässä vaiheessa selvitetään rataosan uudet asemapaikat, jotka on yhteistyöryhmässä nähty ensimmäisessä vaiheessa priorisoitaviksi: Urjala, Urusvuori, Lieto, Aura ja Kyrö. Muita potentiaalisia uusia asemapaikkoja ja nykyisten kaukoliikenteen asemien kehittämistarpeita tullaan tarkastelemaan myöhemmässä vaiheessa.
Yhteistyöryhmän tavoitteena on kehittää koko Tampere-Turku -yhteysväliä palvelevaa lähijunaliikennettä, joka vahvistaisi kasvukolmion kolmatta kylkeä ja toisi elinvoimaa radanvarteen rakentuneille mutta radasta nykyisin rajallisesti hyötyville kunnille.
Lähijunaliikenteen suunnitelmat tukevat kestävän liikkumisen ja vähäpäästöisemmän liikennejärjestelmän toteuttamista myös autoriippuvaisilla alueilla. Ryhmä jatkaa toimintaansa keskustelemalla selvityksen toteuttajasta ja yhteysvälin aikataululuonnoksista.
Lisätiedot:
Varsinais-Suomen liitto:
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento
p. 040 720 3056, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi