Tiesitkö tämän maakuntatunnuksista?

Tiesitkö, että heraldikko Gustav von Numers teki Pirkanmaan vaakunaa varten lähes 20 erilaista luonnosta? Luonnoksista valittiin puna-keltainen versio, jota selitetään seuraavasti: kultakentässä punainen, turkiskoroinen lakio. Vaakunan turkiskoro viittaa maakunnan historiaan eränkäynnin ja kaupan alueena. Värit viittaavat kahteen historialliseen maakuntaan. Kultainen kuvaa Satakuntaa ja punainen Hämettä. Niistä Pirkanmaa on muodostunut. Pirkanmaan liiton arkistossa säilytetään maakuntaliiton hallituksessa lokakuussa 1957 hyväksyttyä vaakunaoriginaalia. Vaakunan käyttöön tarvitaan lupa Pirkanmaan liitosta.

---

Maakuntaviiri

Pirkanmaan maakuntaviiri on valmistettu maakuntavaakunan pohjalta. Viirejä valmistetaan 8, 10 ja 12 metrin salkoon. Niitä on saatavana hyvin varustetuista rautakaupoista.

Maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus nimesi tammikuussa 1995 Pirkanmaan maakuntalauluksi Suomen kansalle tutun, Sakari Topeliuksen runoileman ja Gabriel Linsénin säveltämän Kesäpäivä Kangasalla -laulun. Suomennoksen teki P.J. Hannikainen. Sakari Topelius mainitsee elämänkerrallisissa muistiinpanoissaan sepittäneensä Sylvian laulun (Kesäpäivä Kangasalla) 20. päivänä kesäkuuta 1853 Franssilan kuistilla Vesijärven rannalla. Linsén sävelsi laulun kymmenen vuotta myöhemmin. Maakuntahallitus perusteli päätöstään sillä, että laulun sanat ilmentävät hyvin Pirkanmaata ja että se on kansallisesti jo hyvin tunnettu.

Maakuntakivi Pallokivi

Maakuntakivet on valittu kaikkiin Suomen maakuntiin. Ne on sijoitettu mm. Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen puistoon. Pallokivi on syväkivi. Sen palloissa näkyy ydintä ympäröivien kehien lisäksi myös keskipisteestä reunoille suuntautuva, sälömäinen säteittäisrakenne. Pirkanmaalta on löydetty kaikkiaan 10 pallokiveä, joista 5 irtolohkareina ja 5 kalliosta.

Maakuntalintu Västäräkki (Motacilla alba)

Maakuntalinnut valitsi Lintutieteellisten yhdistysten liiton asettama asiantuntijaraati vuonna 1995. Valintaa edelsi kaksi yleisöäänestystä. Veikistelevä ja iloinen västäräkki ei kaihda ihmisen läheisyyttä, mutta se viihtyy myös asumattomilla seuduilla. Västäräkki on kevään merkki.

Maakuntakala Toutain (Aspius aspius)

Toutain on isoksi kasvava, isosuinen särkikala. Täysikasvuisen kalan pituus on 45-60 cm ja paino 1-4 kiloa, enintään noin 8 kg. Se elää suurehkoissa ja suurissa järvissä ja virtaavissa vesissä. Toutain esiintyy Suomessa luonnonvaraisena Kokemäenjoen läpivirtausvesissä Kulovedessä, Rautavedessä ja Liekovedessä. Sitä on istutettu mm. Pyhäjärveen.

Maakuntaeläin Valkohäntäkauris (Odocoileus virginianus)

Maakuntahallitus nimesi valkohäntäpeuran (nykyisin valkohäntäkauriin) Pirkanmaan maakuntaeläimeksi 28.1.1997. Sorkkaeläimiin kuuluvan valkohäntäpeuran historia Suomessa alkoi vuonna 1934. Vesilahden Laukon kartanoon lähetettiin Minnesotasta seitsemän valkohäntäpeuraa. Uroksia pääsi perille vain yksi ja naaraita neljä, joista lisääntymiskykyisiä oli kolme. Vuonna 1949 arvioitiin kannan suuruudeksi 90-100 yksilöä ja vuonna 1966 jo 2500 yksilöä.

Pirkanmaan kansallispuku

Naisen pukuun kuuluu kaksi hametta, kapea- ja leveäraitainen, kaksi erilaista esiliinaa, kaksi liiviä, kaksi röijyä, valkoinen pellavapaita, alushame ja kaksi tykkimyssyä, joissa neljä pitsivaihtoehtoa.
Miehen pukuun kuuluvat vaaleat säämiskähousut, punaiset liivit ja takki, valkoinen paita ja lipallinen, ajurinlakkia muistuttava lakki. Kaikilla pukuosilla on museoidut esikuvat. Myös mallit, materiaalit ja työtavat vastaavat kansanomaista esikuvamateriaalia.

Maakuntapuu ja maakuntakukka Tuomi (Prunus padus)

Maakuntakukat nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Kun tuomi oli nimetty Pirkanmaan maakuntakukaksi, oli luontevaa nimetä se myös maakuntapuuksi. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus nimesi maakuntapuun 28.1.1997.

Piirroskuvat: Juha Siro