Valmistautuminen Euroopan unionin tulevaan ohjelmakauteen 2028-2035 on käynnistynyt hyvin haasteellisessa tilanteessa. Euroopan unioni on suurten kysymysten äärellä ja ratkaisuja pitää löytää. Myös Pirkanmaa on pohtinut tulevaa ohjelmakautta osana tätä valmistelua.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitus Suomessa on painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tulevaisuudessa rahoitukselta edellytetään entistä vahvempia tuloksia ja vaikuttavuutta.
– EU-rahoitusta tarvitaan jatkossakin koko Suomessa. Aluelähtöiset ja joustavat rahoitusohjelmat tukevat kasvun mahdollisuuksia, sanoo Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat koonneet voimansa kirkastaakseen yhteistä viestiään ja vaikuttaakseen rahoituksen oikeudenmukaisempaan jakautumiseen. Maakuntien yhteiseksi voimavaraksi on kutsuttu alue- ja rakennepolitiikan luja konkari, Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtajanakin pitkään toiminut Jukka Alasentie.
– On tärkeää, että Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat vahvistavat yhteistä viestiään koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Uudelleen määritelty alue- ja rakennepolitiikka palvelee koko Suomea ja kaikkien alueiden kehitystä, Jukka Alasentie painottaa.
Painottamalla tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta EU-rahoituksesta saadaan entistä suurempi hyöty koko kansantaloudelle. Koheesiopolitiikka voidaan kytkeä Suomessa ja Pirkanmaalla suurten muutosten toteuttamiseen. Esimerkiksi turvallisuusklusterin yritykset voivat hyötyä koheesiovaroin rahoitettavasta kehittämistyöstä. Sama pätee vihreän ja digitaalisen siirtymän toimeenpanoon. Väestömuutoksen hallinnassa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmat voivat auttaa uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä hyvinvointialueiden tarpeisiin.