Tulevaisuuden kestävän Pirkanmaan luominen on kaikkien vastuulla
Järjestimme yhdessä VTT:n kanssa Pirkanmaan yhteinen kestävä tulevaisuus -työpajan. Pohdimme alueen tulevaisuutta kestävyysmurroksen näkökulmasta, keskittyen erityisesti liiketoiminnan ja teollisuuden kestävän tulevaisuuskuvan rakentamiseen.
Elokuun lopulla Pirkanmaan liitto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (VTT) järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan yhteinen kestävä tulevaisuus -työpajan. Sen tarkoituksena oli pohtia yhdessä alueen tulevaisuutta kestävyysmurroksen näkökulmasta, keskittyen erityisesti liiketoiminnan ja teollisuuden kestävän tulevaisuuskuvan rakentamiseen. Tilaisuuden keskustelujen ja alustusten pohjalta tehtiin visualisointi.
Pääset katsomaan visualisointia (pdf-tiedosto) tarkemmin tästä. Lataa se omalle koneelle.
Alueen kestävän ja elinvoimaisen tulevaisuuden rakentaminen on yhteinen asia ja kestävyysmurrosta tuleekin edistää systeemisesti sektorirajat ylittäen. Tulevaisuuskeskustelu vaatii monialaista ja monisektorista dialogia. Niinpä työpajaan oli kutsuttu edustajia laajasti valtionhallinnosta, aluehallinnosta, korkeakoulusektorilta, sekä yrityksistä ja liike-elämän edunvalvontaorganisaatioista.
Varsinaisen työpajaosuuden pohjustukseksi kuultiin neljä alustusta. Alustusten tarkoituksena oli antaa osallistujille systeeminen kuva siitä, miten kestävyysmurrosta edistetään yhteiskunnan eri tasoilla. Ensimmäisessä alustuksessa valtiovarainministeriön valmisteleva virkamies, Milla Kouri kertoi ensi vuoden alussa voimaan astuvasta EU:n kestävän rahoituksen taksonomiakehikosta. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, eli tutummin EU-taksonomia tulee jatkossa määrittelemään laajasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävien rahoitusmarkkinoiden toimenpidekokonaisuutta.
Taksonomiakehikko on osa EU:n ilmastopolitiikkaa ja Green Dealia. Taksonomiakehikko sisältää toimenpiteiden kestävyyskriteeristön luokittelujärjestelmän, joka antaa kattavan pohjan rahoituksen ja investointien arvioinnille kestävyysmurroksen näkökulmasta. Taksonomian tarkoituksena onkin helpottaa rahoituksen ja investointien suuntaamista toimiin, joilla todella edistetään kestävää tulevaisuutta ja ekologista siirtymää.
Finanssialan kestävyysasiantuntija, Elina Kamppi kommentoi Milla Kourin puheenvuoroa ja totesi, että taksonomiakehikko tuo toivottua selkeyttä kestävien rahoitusmarkkinoiden edistämiseen. Taksonomia auttaa osaltaan sijoittajia, yrityksiä ja liike-elämän toimijoita ja EU:n jäsenvaltioita suunnittelemaan ja suuntaamaan rahoitusta vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestävyysmurrosta edistäviin toimenpiteisiin. EU-taksonomia on jatkuvasti kehittyvä työkalu, joka astuu lainsäädännössä kansallisesti voimaan vuoden 2022 alusta.
Lue lisää taksonomiasta ja lainsäädäntöuudistuksesta täältä.
EU-tasolta ja kansalliselta tasolta alustuksissa siirryttiin aluetasolle. Pirkanmaan liiton suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen avasi alueen kestävän tulevaisuuden strategiatason valmistelua maakuntaohjelman näkökulmasta. Uusi maakuntaohjelma on parhaillaan työn alla ja sitä valmistellaan laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kesken. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on myös maakuntaohjelman ja siihen liittyvän Älykkään erikoistumisen strategian keskiössä. Maakuntaohjelma on alueen yhteinen visio ja tulevaisuuden tiekartta. Valmisteluprosessissa korostetaan osallistamista ja laajaa yhteistyötä, jotta lopputulos tuntuisi kaikkien alueen organisaatioiden yhteiseltä.
Lue lisää maakuntaohjelmaprosessista täältä.
Viimeisenä alustuksena ennen työpajaosuutta kuulimme Kiilto Oy:n kestävyys- ja tulevaisuustarinan yrityksen kehitys- ja innovaatiojohtajan Raija Polvisen kertomana. Kestävyyspoliittisten alustusten jälkeen oli mielenkiintoista kuulla mitä tapahtuu käytännössä yrityksessä, joka on nostanut kestävyys- ja tulevaisuusajattelun liiketoimintansa ytimeen. Kiilto Oy on yli satavuotias kansainvälistynyt perheyritys, jossa työskentelee jo neljäs omistajaperheen sukupolvi. Perheyrityksessä tulevaisuusajattelu korostuu ja jokainen vastuussa oleva sukupolvi kokee tärkeäksi yrityksen säilyttämisen tuleville sukupolville, kuten myös tulevien sukupolvien näkökohdat yleisesti. Kiilto Oy rakentaa omalta osaltaan kestävää tulevaisuutta ja kestävyysratkaisut on otettu liiketoiminnassa monipuolisesti huomioon tuotteiden ympäristöjalanjäljestä yrityksen energiaratkaisuihin.
Alustusten jälkeen siirryttiin varsinaiseen työpajaosuuteen ja osallistujat jaettiin ryhmiin pohtimaan Pirkanmaan yhteistä kestävää tulevaisuutta erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Aihetta lähestyttiin kädenjälkiajattelun kautta: milloin/mihin mennessä Pirkanmaan liiketoiminnalla voi olla positiivinen kädenjälki ja mitä tämä edellyttää, tai miten tähän päästään?
Monessa ryhmässä todettiin, että ainakin hiilineutraaliustavoitteen kannalta Pirkanmaalla ollaan kansallista tavoitetta kunnianhimoisempia ja alue voisi saavuttaa hiilineutraaliuden jo vuonna 2030. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii kuitenkin entistä systeemisempää ja yli sektorien menevää yhteistyötä, vuoropuhelua, sekä uusia kumppanuuksia. Kaikki alueen toimijat on sitoutettava yhteiseen tavoitteeseen, jotta sinne päästään tavoiteajassa.
Keskusteluissa nousi myös esiin se, että vaikkakin kestävyysmurros alueella tuo mukanaan haasteita, on edessä myös paljon uusia alueen elinvoimaa lisääviä mahdollisuuksia. Alueen edelläkävijästatusta kestävyysmurroksessa pidettiin tärkeänä. Voisimmeko siis olla maailman kestävimmän maan kestävin maakunta? Työpajan keskusteluissa nousi myös esiin kestävyysmurroksen, sitä edistävien innovaatioiden ja toimenpiteiden vastuullisuus ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Kestävä tulevaisuus tulisi pyrkiä luomaan monta eri näkökulmaa huomioiden ja yhteensovittaen.
Työpajoissa käydyn keskustelun pohjalta voidaan todeta, että Pirkanmaan yhteinen kestävä tulevaisuus on kaikkien haave ja visio. Polkuja tavoitteeseen on monia ja tärkeää onkin, että kuljemme yhdessä kohti tavoitetta jatkaen keskustelua matkan varrella kohtaamistamme haasteista ja mahdollisuuksista.
Tilaisuus toteutettiin Horizon 2020- rahoitteisen TetRRIS: Territorial Responsible Research and Innovation in Smart Specialisation -hankkeen puitteissa. Hankkeessa keskitytään alueellisten innovaatioekosysteemien vuoropuhelun voimistamiseen, vastuullisuuden ja kestävyysmurroksen edistämisen pohjalta.