Asiantuntijatyö pohjaa tutkittuun tietoon, kartoituksiin, selvityksiin sekä laaja-alaiseen vuorovaikutteiseen työhön verkostoissa. Neuvottelut sidosryhmien kanssa ovat tärkeä osa työtämme.
Vaihemaakuntakaavalla pyritään luomaan edellytyksiä uusiutuvan energian tuotannolle sekä edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Työn taustalla ovat muun muassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakunnan omat tarpeet ja näkemykset tulevaisuuden kehityksestä.
- Kasvava ja elinvoimainen maakunta tarvitsee energiaa ja luonnonvaroja. Näihin tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan niin kestävästi kuin mahdollista, sanoo suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen.
- Maakuntakaavan avulla voimme varautua tulevaisuuteen varaamalla tarvittavat alueet ja yhteensovittamalla ne asukkaiden ja luonnon kannalta mahdollisimman vähän häiriötä tuottaville sijainneille.
Valmisteilla olevan vaihemaakuntakaavan kaksi teemaa ovat elonkirjo ja energia. Tässä jutussa esittelemme asiantuntijoitamme, joiden työ liittyy maakunnan energiahuoltoon ja luonnonvaroihin. Juttu on osa aikaisemmin ilmestynyttä Meillä töissä -sarjaa.
Vaihekaavavalmistelun asiantuntijatyö pohjaa tutkittuun tietoon, erilaisiin kartoituksiin, selvityksiin sekä laaja-alaiseen vuorovaikutteiseen työhön verkostoissa ja neuvotteluihin sidosryhmien kesken. Maakuntakaavaratkaisu perustuu sekä maakuntatason että yksityiskohtaisempien tarkastelujen perusteella yhteensovitettuun kokonaisuuteen.
- Myös Pirkanmaan liiton antamilla lausunnoilla ohjataan kuntien kaavatyötä tai erilaisia maankäyttöön liittyviä hankkeita. YVA-prosessien kautta annamme Pirkanmaan liiton näkemystä ja ohjausta tekemiseen, maakuntainsinööri Satu Appelqvist sanoo.
- Jo vuosia kokoontunut Luonnonvaraterminaalien kehittämisryhmä on malliesimerkki roolistamme kutsua verkostoja koolle ja saada aikaan keskustelua. Olemme saaneet palautetta, että tapaamiset ovat tärkeitä. Vuorovaikutteisissa tapaamisissa on kuntien lisäksi mukana alan toimijoita ja liikenneinfrasta vastaavia viranomaisia, suunnitteluinsinööri Iris Lehkonen sanoo.
- Yhteistyössä kuntien kanssa olemme arvioineet muun muassa bio-, kiertotalous- ja puuterminaalialueita sekä merkintöihin liittyvien kuvaus- ja määräystekstien päivittämisen tarvetta.
Kaavatyön taustalle laadittavia selvityksiä hyödyntävät omassa työssään myös kunnat, ELY-keskus, maakuntamuseo sekä muut viranomaiset.
- Tällä hetkellä meneillään ovat esimerkiksi tuulienergiaan liittyvät lajistoselvitykset, joissa tarkastellaan vaikutuksia susien ja metsäpeurojen näkökulmasta, Iris Lehkonen sanoo.
Energiahuoltoon liittyy erityisesti huolto- ja toimitusvarmuuden turvaaminen.
- Vaihemaakuntakaavaan lisätään määräyksiä paikallisesta energiatuotannosta. Pyrkimyksenä on edistää hajautettua energiantuotantoa, Satu Appelqvist toteaa.
- Kaavasuunnittelulla halutaan myös edistää bio- ja kiertotaloutta erityisesti niillä alueilla, joilla on runsaasti toimintaan sopivia raaka-aineita. Puuhuollon kuljetusten ja varastoinnin toimitus- ja huoltovarmuus on otettu huomioon nimenomaan rata- ja tieverkkoon tukeutuvien puuterminaalien sijoittumisessa, Iris Lehkonen lisää.
Pirkanmaan tavoitteena on lisätä tuulienergian tuotanto-osuutta merkittävästi. Maakunnallisella suunnittelulla pyritään osoittamaan alueita, joille voidaan sijoittaa merkittäviä, useiden voimalayksiköiden muodostamia kokonaisuuksia.
Tuulienergiatuotanto mahdollistaa myös vetytalouden kehittämistä ja energiavarastointia. Ympäristöministeriö on myöntänyt rahoitusta tuulienergiaselvitysten toteuttamiseen.
Maakuntatason potentiaalisilla alueilla on valtaosalla jo hankekehitys käynnissä. Myös pienempien hankkeiden sijoittamiseen on ilmennyt kiinnostusta.
Tuotettu energia tarvitsee myös kytkennän runkoverkkoon. Tämä mahdollistaa sähkön toimituksen asukkaiden, teollisuuden ja muiden toimintojen tarpeisiin.
- Sähköyhtiöiden ja kuntien kanssa on keskusteltu verkon nykytilasta ja kehittämistarpeista, jotka näkyvät kaavakartalla. Valtakunnan tason hankkeista kaksi sijoittuu myös Pirkanmaalle – Kristiinankaupungin ja Nokian välinen osittain uusi yhteys sekä Kuhmoisten alueelle tuleva vahvistus Alajärvi-Hikiä -linjaan. Näiden toteuttaminen mahdollistetaan osaltaan vaihemaakuntakaavassa, mutta liitossa ei tehdä näihin liittyen suunnittelua, Iris Lehkonen toteaa.
Tuotantokustannusten lasku, tekninen kehitys ja tarve kiihdyttää vihreää siirtymää ovat kasvattaneet kiinnostusta aurinkoenergian tuotantoa kohtaan.
Aurinkoenergian rakentamista edistetään sille soveltuvilla alueilla, muun energiantuotannon yhteyteen muun muassa tuulivoima-alueilla ja käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueilla.
- Olemme tiedustelleet kuntien näkökulmaa aurinkoenergian nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä kunnan alueella, Iris Lehkonen kertoo.
Aurinkoenergia ja vetyasiat tai biotalous eivät varsinaisesti näy kaavakartalla omina alueinaan, vaan ne viedään vaihekaavan taustalle määräyksiin ja myös kaavaselostuksen kuvausteksteihin. Toimintojen kehittäminen kytkeytyy muihin merkintöihin.
Päästöttömän vedyn hyödyntäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi teollisten prosessien ja maatalouden vähähiilistämiseen. Pirkanmaalla on tunnistettu sekä potentiaalisia vedyn tuottajia että sen käyttäjiä.
- Vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä on käyty kuntien kanssa keskustelua vetyyn liittyvien suunnitelmien edistämisestä. Voimassa olevan maakuntakaavan teollisuus ja varastoalueet (T) antavat hyvän kaavallisen lähtökohdan vedyn tuotantolaitosten sijoittamiselle, Satu Appelqvist toteaa.
Vetyverkon suunnittelusta Suomessa vastaa Gasgrid Finland Oy. Tällä hetkellä vetyverkon ulottamisesta rannikolta Pirkanmaalle ei ole vielä päätöksiä tai tarkempia suunnitelmia. Näin ollen edellytyksiä vetyverkon osoittamiselle vaihemaakuntakaavassa ei ole.
Luonnonvaroja ovat muun muassa pohjavesi ja kiviaines. Satu Appelqvist veti vuosina 2012–2015 Pohjaveden suojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen liittyvää POSKI-hanketta. Sitä hyödynnettiin nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan pohjana.
- Kiviainesten osalta kaavaan ei nyt tehdä päivityksiä. Kiviaineshuoltoon liittyy nykyisin vahvasti myös kiertotalous, johon liittyen kokonaiskaavassa on osoitettu erikseen alueita. Kiviaineslupien osalta annamme lausuntoja. Niiden taustalla on maa-aineslaki ja ympäristölainsäädäntö, Satu Appelqvist toteaa.
Pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin on tullut muutoksia. Pohjavesialueiden merkinnät ja määräys päivitetään vaihemaakuntakaavalla.
- Päivittäminen liittyy mm. ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Nyt pohjavesiluokituksissa huomioidaan lisäksi alueita pohjavedestä riippuvaisina ekosysteemeinä. Tieto pohjavesialueista saadaan Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskuksen kautta, Appelqvist sanoo.
Vaihekaavan laatiminen on yhteistyötä, jossa on mukana koko Pirkanmaan liiton suunnittelun vastuualue. Tässä esittelimme energian ja luonnonvarojen osiota, palaamme asiantuntijaesittelyyn myöhemmin muulta osin.
Meillä töissä -sarjassa ovat aikaisemmin ilmestyneet seuraavat jutut: EU-hanketoiminta ja hankkeiden eteneminen, Kestävän kaupunkikehittämisen osio, Innokaupunkien teema sekä vihreän siirtymän hankkeiden kokonaisuus. Esittelimme myös hallinnon, talouden ja henkilöstön vastuualueen teemaa sekä saavutettavuutta ja liikennejärjestelmätyötä. Viimeisin ilmestynyt juttu kertoi luontotiedosta vaihekaavan taustalla. Löydät aikaisemmin ilmestyneet jutut Meillä töissä -osiosta.
Vastaan pääasiassa energia-, luonnonvara- sekä bio- ja kiertotalousteemoihin liittyvistä tehtävistä. Koordinoin luonnonvaraterminaaliverkoston kehittämistyöryhmän toimintaa ja vastaan ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmasta.
Tehtäväkenttääni kuuluu yhdyskuntahuoltoon, luonnonvaroihin ja ympäristönsuojeluun liittyvä suunnittelu ja selvittäminen. Toimin myös suunnittelujohtajan varahenkilönä.
Vastuullani on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa. Erityisosaamistani on liikennejärjestelmäsuunnittelu, mutta puoleeni voi kääntyä kaikissa maankäytön, liikenteen tai ympäristön suunnittelua koskevissa kysymyksissä.