Vastuullisuusajattelusta ratkaisuja valmistavan teollisuuden osaajapulaan

Loppuvuonna 2021 järjestetyssä SPRINT Innovation Festival -tapahtumassa Pirkanmaan liitto, VTT ja Business Tampere heittivät opiskelijoiden ratkaistavaksi haasteen koskien valmistavan teollisuuden tulevaisuutta ja houkuttelevuutta ura- ja opiskelupolkujen valinnassa. Tapahtumassa syntyneiden opiskelijalähtöisten ratkaisujen on tarkoitus kytkeytyä Konepajakoulu 2.0 -kokonaisuuden suunnitteluun sekä toimia teollisuuden kehittämisaloite Sustainable Industry X (SIX) tukena.

SPRINT-viikon aikana opiskelijoiden työstämissä ratkaisuissa korostuivat työn merkityksellisyys, toive kestävästä ja vastuullisesta tulevaisuudesta sekä havainnot valmistavan teollisuuden imagon uudistumistarpeesta. Työt teollisuuden parissa ovat yhä monipuolisempia ja monialaisempia, mutta nuorille välittyvää kuvaa valmistavan teollisuuden työpaikoista leimaavat edelleen vanhat ja stereotyyppiset käsitykset ja mielikuvat. Ala mielletään usein miesvaltaiseksi, yksipuoliseksi ja vaikeasti lähestyttäväksi, sillä päivittynyt tieto ei tavoita nuoria. Valmistavan teollisuuden imago ei ole uudistunut ja pysynyt muutoksessa mukana, vaikka ala ja sen tarjoamat työmahdollisuudet ja työn sisällöt ovat kehittyneet huimaa vauhtia.

Teollisuuden viennistä saatavat tulot ovat tärkeä osa kansallista taloutta ja ne mahdollistavat alueellista hyvinvointia. Saman aikaisesti valmistava teollisuus tuottaa osaltaan jo nyt kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja ja teollisuuden osaajajoukon moninaistuminen voi parhaimmillaan lisätä kestäviä innovaatioita ja muuttaa teollisuutta yhä vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan – mikä on myös omiaan lisäämään alan houkuttelevuutta. Oleelliseksi nouseekin kysymys, miten alan pariin saadaan houkuteltua monitaustaisia ja monialaisia osaajia?

Syvälle yrityksen strategiaan ja toimintaan juurrutettu vastuullisuusajattelu tarjoaa keinoja työn merkityksellisyyden lisäämiseen. Tämän lisäksi sosiaalisesti vastuullinen toiminta muun muassa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työkulttuurin kautta on omiaan lisäämään alan vetovoimaisuutta moninaisen osaajajoukon keskuudessa. Valmistavan teollisuuden houkuttelevuuden ja uudistumisen näkökulmasta toimintakulttuuri, jossa jokainen tuntee olevansa osallinen ja arvostettu, tulisi siis asettaa tavoitteeksi.

Nykypäivänä työn merkityksellisyys korostuu yhä enemmän yksilöiden koulutus- ja uravalinnoissa. Monille ei enää riitä, että työllä katetaan elämisestä aiheutuvat kulut vaan työn ja sitä edustavan organisaation arvojen halutaan olevan linjassa oman arvomaailman kanssa. Merkityksellisyyden kokemus vaihtelee yksilöstä toiseen, mutta isossa kuvassa yleisesti tunnistettuihin globaaleihin haasteisiin vastaaminen muun muassa ilmastonmuutokseen, ekosysteemien suojeluun tai demografiseen muutokseen liittyen innostaa monia toimimaan.

Osaajapulan kasvaessa työmarkkinoilla voittavat ne yritykset, jotka pystyvät vastaamaan osaajien vaatimuksiin ja odotuksiin sekä työn sisällön että työn laajemman merkityksellisyyden näkökulmista. Tämä vaatii organisaatioilta syvää ymmärrystä vastuullisesta toiminnasta ja oman toiminnan vaikutuksista sekä tahtoa ja välineitä reagoida olemassa oleviin sekä nouseviin haasteisiin.

Vaatimukset liiketoiminnan taloudellisten-, sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi sekä paikallisesti että globaalisti lisääntyvät jatkuvasti. Pärjääminen kilpailuilla markkinoilla vaatii myös uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa ja sulauttamista yhä vahvemmin osaksi toimintaa. Jotta valmistavan teollisuuden kilpailukyky säilyy ja osaajapula saadaan ratkaistua, alan tulee pystyä vetoamaan monialaisesti eri taustoista tuleviin ihmisiin. Esimerkiksi naisten määrä teollisuudessa ja teollisuuteen suuntaavissa opinnoissa on edelleen alhainen.

SPRINT- tapahtumassa ehdotetut ratkaisut heijastelivat pitkälti edellä mainittuja asioita. Esiin nousseet asiat ovat myös jo pitkään olleet tiedossa teollisuuden kentällä ja teollisuuden osaajapulaa on pyritty ratkaisemaan monin eri keinoin. SPRINT-voittajaratkaisusta kävi ilmi, kuinka mahdollisesti tiiviimpi oppilaitosyhteistyö yritysten ja koulujen välillä jo koulutien varhaisessa vaiheessa voisi nostaa valmistavan teollisuuden työpaikat opiskelijoiden mielenkiinnonkohteiksi perinteisten haaveammattien rinnalle. Myös opinto-ohjaajien merkittävä rooli päivitetyn tiedon välittäjinä korostui. Työ valmistavan teollisuuden parissa on nykyään monipuolista ja monialaisia tekijöitä kaivataan alan pariin. Teollisuuden viennillä ja innovaatioilla on mahdollista kehittää koko yhteiskuntaa vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Pirkanmaa vahvana teollisuusalueena on tämän kehityksen etulinjassa.

Voit lukea lisää Konepajakoulu 2.0- selvityksestä täältä.

SPRINT Innovation Festival -yhteiskehittämistapahtuman sivuille pääset tästä.

Haasteen luonnostelu ja tapahtumaan osallistuminen toteutettiin osana Horizon 2020 -rahoitteista TetRRIS hanketta. Kirjoittajat toteuttavat yhdessä hankkeen Pirkanmaan pilottia, joka keskittyy mm. valmistavan teollisuuden vastuullisuus- ja kestävyysajattelun lisäämiseen.

TetRRIS-hankkeen sivuille pääset tästä.

Kirjoittajat: TetRRIS- hanke: Janika Miettinen (VTT), Lisbet Frey (Pirkanmaan liitto), Nina Rilla (VTT)