Suurin haaste on kansallisen rahoituksen riittävyydessä sekä EU:n CEF2-liikennerahoituskauteen 2021-2027 liittyvien kansallisten suunnittelu-, rakentamis- ja rahoitusvalmiuksien parantamisessa.
Väyläviraston laatima vuosien 2022-2029 investointiohjelma on lausuntokierroksella. Ohjelma sisältää rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisehdotuksen. Se sisältää isoja kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Pirkanmaan uusi maakuntahallitus antoi investointiohjelmasta lausunnon 13.9.
Investointiohjelma osana valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja liikenneverkon strategista tilannekuvaa ei linjaa tarpeeksi tulevaisuuden tavoitetilaa, vaan keskittyy nykytilan jatkumon toteamiseen ja sen haasteiden ratkaisemiseen. Liikennejärjestelmän kokonaiskehittämisen kannalta olisi tunnistettava sellaiset kärkitoimenpiteet, joiden voidaan arvioida vievän suomalaista liikennejärjestelmää tavoitteellisesti kohti kestävää ja toimivaa tulevaisuutta.
Investointiohjelman toteuttamisessa suurin haaste tulee olemaan kansallisen rahoituksen riittävyydessä sekä Euroopan Unionin CEF2-liikennerahoituskauteen 2021-2027 liittyvien kansallisten suunnittelu-, rakentamis- ja rahoitusvalmiuksien parantamisessa.
Suomen merkittävimmän logistisen solmupisteen, Pirkanmaan, asema ja kasvupotentiaali on ohjelmassa pääosin otettu hyvin huomioon. Tämä näkyy niin rata- kuin tieverkolla. Työmarkkina-alueiden laajentuessa liikenteen välityskyky, sujuvuus, palvelutaso ja turvallisuus nousevat entistä suurempaan merkitykseen. Kaupunkiseutujen kasvavat liikennetarpeet on tuotu ohjelmassa esille.
Ohjelmassa priorisoidut Pirkanmaalle tärkeät investointikohteet ovat suurelta osin sekä Länsi- ja Etelä-Suomea että osin koko maan liikennöintiä parantavia hankkeita. Ilman ohjelmassa esitettyjä Suomen pääradan peruskorjausta Helsinki-Tampere, Tampereen henkilöratapihan investointia ja Helsinki/Pasila-Riihimäki 3. vaiheen investointia ei koko Suomen rataverkkoa pystytä hyödyntämään täysimääräisesti.
Ohjelmassa esitetyt Pirkanmaalle sijoittuvat valtateiden 9 ja 3 investoinnit vaikuttavat oleellisesti laajojen alueiden sekä kansalliseen että kansainväliseen saavutettavuuteen ja liikenneturvallisuuden oleelliseen parantamiseen.
Kansainvälisten yhteyksien esittäminen satamayhteyksiä lukuunottamatta on ohjelmassa vähäinen. Suomen liikenteellisen kokonaiskuvan kannalta olisi aiheellista mainita maamme kansainvälisten lentoyhteyksien parantamiseen liittyviä raide- ja tiehankkeita. Tällaisia ovat muun muassa yhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle osana sekä siviili- että sotilaallista liikkuvuutta.
Rataverkolla puutteena on Suomen pääradalla Tampere-Oulu -yhteysvälin puuttuminen investointikoreihin sijoitetuista kohteista. Pirkanmaalla tämä näkyy Tampere-Parkano-Seinäjoki -välin välityskykyongelmana.
Tieverkon koreista puuttuu valtatie 12:n Tampere-Kangasala -välille sijoittuvan Alasjärvi-Huutijärvi -välin suunnittelun loppuunsaattaminen ja sitä kautta investointikoriin sijoittaminen. Hankekorien ulkopuolelle on jäänyt myös Valtatie 11:n Nokialla sijaitsevan Murhasaaren kohdan investointi.
Alempiasteisen tieverkon kunto Pirkanmaalla on heikko. Tiestön merkitys erityisesti ruoantuotannon ja biotalouden kuljetusketjuillemme ei tule ohjelmassa esille.
Pirkanmaan liiton koko lausunto löytyy tämän linkin takaa.
Vastuullani on maankäyttö- ja liikennetiimin vetäminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tiimin kanssa. Erityisosaamistani on liikennejärjestelmäsuunnittelu, mutta puoleeni voi kääntyä kaikissa maankäytön, liikenteen tai ympäristön suunnittelua koskevissa kysymyksissä.