We make transition! -hanke tuo esille kansalaisyhteiskunnan ja yritysten roolia kestävyystyössä
Hankkeessa toteutettavilla murrosareenoilla on erilaisia aiheita, jotka on valittu paikallisten yhteistyötarpeiden perusteella. Aiheet liittyvät maatalouteen ja ruokaan, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen.
Kaupungeilla ja kunnilla on ratkaiseva rooli kestävyyshaasteisiin vastaamisessa paikallisesti. Myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden (yhdistysten, osuuskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden) sekä yritysten näkökulmat, tieto ja osaaminen tulisi saada paremmin hyödynnettyä yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
We make transition! eli “Kestävyysmurros tehdään yhdessä!” (2023-2025) on kansainvälinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa EU:n Interreg Itämeren alueen ohjelma. Mukana on 11 partneria kuudesta Itämeren alueen maasta. Hanketta toteutetaan Pirkanmaalla koko hankkeen pääkoordinaattorin Suomen Itämeri-instituutin ja hankkeen partnerin Pirkanmaan liiton yhteistyöllä.
Projektikumppanit Suomesta, Virosta, Latviasta, Puolasta, Saksasta ja Norjasta ovat viime vuonna toteuttaneet osallistavia murrosareenaprosesseja kaiken kaikkiaan 12 kaupungissa tai kunnassa. Murrosareena tarkoittaa erilaisten asiantuntijoiden, toimijoiden ja näkökulmien tuomista yhteen työpajojen sarjaan, joka keskittyy valittuun kestävyysaiheeseen. Murrosareenan ytimessä on kokonaisuuksien ja systeemisten haasteiden hahmottaminen. Aluksi tunnistetaan ja määritellään haasteita yhdessä. Sen jälkeen työpajoissa luodaan yhteinen kestävyysvisio ja lähdetään tämän kautta kehittämään polkuja ja lopulta konkreettisia toimenpiteitä kohti haluttua tulevaisuutta. Hankkeessa toteutettavilla murrosareenoilla on erilaisia aiheita, jotka on valittu paikallisten yhteistyötarpeiden perusteella. Aiheet liittyvät maatalouteen ja ruokaan, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen.
Pirkanmaalla hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Hämeenkyrön kunta ja Tampereen kaupunki. Hämeenkyrössä murrosareenan aiheeksi valittiin ”kestävä maatalous” yhdessä kunnan kanssa. Viime vuoden keväällä toteutettuun maatalousareenan kolmeen työpajaan osallistui noin 30 paikallista maataloustoimijaa, oppilaitosten sekä kunnan edustajia. Maatalousareenalla kuultiin puheenvuoroja suomalaisen maatalouden haasteista ja rakennettiin yhteisymmärrystä. Osallistujat loivat pienryhmätyöskentelyssä Hämeenkyrön kestävän maatalouden vision 2035.
Työpajojen tuloksena syntyneet toimenpide-ehdotukset liittyvät muun muassa lähiruoan edistämiseen sekä maatalouden arvostuksen ja houkuttelevuuden lisäämiseen esimerkiksi nuorten keskuudessa. Paikallisen yhteistyön avulla pyritään vahvistamaan maataloustoimijoiden valmiuksia innovaatioille ja kehitystoimille. Kunnassa syntyi vahvempi tahtotila huomioida paremmin lähiruokaa julkisissa hankinnoissa. Tämän edistämiseksi päätettiin Hämeenkyrössä toteuttaa hankkeen tuella markkinaselvitys paikallisesta maataloustuotannosta. Maatalousareenasta syntyi vuorovaikutteinen konsepti, jonka oppeja esitellään myös muihin Pirkanmaan ja Suomen maaseutumaisiin kuntiin.
Tampereen murrosareena ”Tampereen kestävän elämän tulevaisuusareena” houkutteli työpajoihin yli 50 osallistujaa viime syksynä. Tampereen tulevaisuusareena tarkasteli laajemmin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden roolia sekä kaupungin mahdollistamia toimintaedellytyksiä kestävyyden edistämisessä. Tulevaisuusareenalla kehitettiin monipuolisesti ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden, yhteisöllisyyden, osallistumisen sekä kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan edistämiseksi. Tampereella merkittävää oli neljän eri poliittisen puolueen valtuutettujen osallistuminen visiotyöpajaan ja keskusteluun areenan tulosten toimeenpanosta.
Tampereen tulevaisuusareenan työpajojen tuloksena synnytettiin mm. uusi yhteistyömalli ”kestävän elämän alusta”, jossa hyödynnetään tyhjillään olevaan tilaa osallistavaan kaupunkiviljely- ja kestävää elämäntapaa tukevaan toimintaan. Alusta houkuttelee toimintaan erilaisia ihmisryhmiä ja sen toiminnasta vastaisi kolmannen sektorin toimijat. Myös kaupunki hyödyntäisi tilaa omiin tarkoituksiinsa, esimerkiksi asukastilaisuuksien järjestämisen, jolloin kaupunki voisi osallistua tilasta syntyvien vuokrakulujen kattamiseen. Toisena merkittävänä tuloksena Tampereen tulevaisuusareena vahvisti paikallisten toimijoiden osallistumista kaupungin LUMO-ohjelman päivitykseen ja syntyi idea LUMO-keskuksesta, jonka kehittämiseksi perustettiin työryhmä.
We make transition! -hankkeessa murrosareenametodista muokattiin mahdollisimman helppo erilaisten toimijoiden osallistua matalalla kynnyksellä. Painopisteenä oli yhteisen vision kautta nopea eteneminen kohti konkreettisia toimenpiteitä ja niiden toimeenpanoa. Metodi on osoittautunut oivalliseksi työkaluksi mahdollistaa rakentavaa keskustelua yhteiskunnan eri tasojen välillä. Murrosareenalla osallistujat voivat pysähtyä miettimään asioita pidemmällä tähtäimellä ja poistua siiloistaan. Keskustelu toivotusta tulevaisuudesta on voimaannuttavaa ja voi ehkäistä polarisaatiota. Tuloksena syntyy parhaimmillaan uusia yhteistyön malleja ja konkreettisia toimia ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi. Hankkeessa toteutettua menetelmää levitetään myös muille kunnille ja kaupungeille hankkeen aikana.
Hankkeen valmistelusta vastasi kehityspäällikkö Johanna Leino Suomen Itämeri-instituutista*. Hän myös vastaa koko hankkeen johtamisesta ja on vahvasti mukana paikallisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Pirkanmaan liitossa hanketta toteuttaa projektipäällikkö Maili Marjamaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,3 miljoonaa euroa. Tästä instituutin ja Pirkanmaan liiton osuus on yhteensä 700 000 euroa.
Suomen Itämeri-instituutti on Tampereen kaupungin säätiöpohjainen sidosyksikkö, joka edistää EU-hanketoimintaa Pirkanmaalla ja tukee erityisesti Tampereen kaupungin kansainvälistä yhteisyötä.
Artikkelikuva sivun ylälaidassa: Hämeenkyrössä luotiin yhteinen kestävän maatalouden visio tulevaisuuskolmio-työskentelyn avulla. Kuvat: Suomen Itämeri-Instituutti.
Teksti:
Johanna Leino
Kehityspäällikkö
Suomen Itämeri-instituutti
Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoaa vaikuttajat yhteen ja linjaa maakunnan kehittämisen kannalta merkittävimmät ohjelmat, sopimukset ja rahoitukset. Yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vuosikellon mukaisten teemojen äärelle. Maakunnan yhteistyöryhmän joulukuun kokouksen teemana oli Pirkanmaan kansainvälinen kehittämisyhteistyö, jota uudistuneen Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Harri Airaksinen avasi jutussaan. Kirjoitus ja yllä oleva Myrrissä esitelty Interreg-rahoitteinen We make transition! -hanke -esittely ovat osa Maakunnan yhteistyöryhmän ajankohtaisia -blogisarjaa.