Projektisuunnittelija Markus Lappi
Toimin projektisuunnittelijana We Make Transition!-, REC4EU-, VIADUCT- ja BEST DIH -hankkeissa.
WMT!-hankkeen murrosagentit Puolassa yhteistä kestävyysvisiota viimeistelemässä
We Make Transition! -hanke kokosi Itämeren alueen murrosagentteja koolle Puolan Gdyniaan helmikuussa. Pirkanmaa oli tuttuun tapaan mukana ja vahvasti edustettuna.
We Make Transition! -hankkeen ydintehtävänä on edistää ja voimistaa yhteistyötä kansalaistoimijoiden, paikallishallinnon sekä yritysten kanssa ekososiaalisen kestävyyden vahvistamiseksi. Kolmivuotista EU-hanketta toteutetaan Pirkanmaalla yhteistyössä Suomen Itämeri-instituutin, Hämeenkyrön kunnan ja Tampereen kaupungin kanssa.
Olennaisena osana on työskennellä noin kolmenkymmenen kansainvälisen murrosagentin kanssa – heitä on kerätty jokaiselta hankkeessa mukana olevalta alueelta kuudesta Itämeren ympärysmaasta.
Helmikuussa otimme ison askeleen yhteistyössämme, kun kokoonnuimme etätyöskentelyn jälkeen ensimmäistä kertaa samaan paikkaan kaikkien murrosagenttien voimin. Kohtaamispaikaksemme valikoitui historiallisesti arvokas Gdynian kaupunki, joka yhdessä Gdanskin ja Sopotin kanssa muodostaa Puolan Trójmiaston, eli kolmoiskaupungin.
Gdyniaan matkustettaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan löytämään kestävyyden hengessä vaihtoehtoja lentämiselle. Satamakaupunki mahdollistikin esimerkiksi sen, että osa Suomen rannikkokaupunkien osallistujista saapui paikalle meriteitse. Pirkanmaan ryhmä testasi Puolan modernin Intercity-junayhteyden Varsovasta perille asti, ja matka sujuikin erittäin joutuisasti ja mukavasti tällä tavalla. Kun osallistujat oli saatu turvallisesti perille, oli aika päästää murrosagentit töihin.
Murrosagenteilla hankkeessamme tarkoitetaan sellaisia paikallisia toimijoita, joilla on kyvykkyyksiä ja mahdollisuuksia viedä kestävyysmuutosta eteenpäin omalla alueellaan. Murrosagentit voivat olla taustoiltaan hyvin erilaista alkuperää, mutta kaikkia yhdistää aloitekyky ja halu kestävän kehityksen edistämiseen lähiympäristössään ja yhteistyön kautta Itämeren alueella.
Pirkanmaan murrosagentteina toimivat ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja –kehitysohjelmasta, teatteriohjaaja ja kestävyysaktivisti Disa Kamula Jälleenrakentajat-osuuskunnasta, sekä elinympäristöjohtaja Ritva Asula-Myllynen Hämeenkyrön kunnalta.
Yhteiset pari päivää Gdynian keväisessä helmikuussa etenivät siivillä. Tapaamisemme alkoi tutustumisella Gdynian UrbanLabiin, joka toimi paikallisesti paitsi monenlaisen tiedonjaon keskiössä, myös fyysisenä tilana dialogille kaupungin asukkaiden, järjestösektorin sekä kaupungin instituutioiden, kuten tieteellisten ja yrityssektorin organisaatioiden välillä.
Murrosagentit voivat olla taustoiltaan hyvin erilaista alkuperää, mutta kaikkia yhdistää aloitekyky ja halu kestävän kehityksen edistämiseen lähiympäristössään ja yhteistyön kautta Itämeren alueella.
Ensimmäisenä tapahtumapäivänämme agendalla oli aiemmin yhdessä laaditun yhteisen Itämeren alueen kestävän elämän vision 2035 viimeistely ja suositusten muodostaminen monikansallisissa yhteistyöryhmissä. Iltapäivällä kävimme tutustumassa UrbanLabin vieressä toimivan suunnittelualan ammattilaisten kohtaamispaikan Gdynia Design Centren toimintaan, minkä jälkeen viimeistelimme visiotyötä.
Koko päivän ajan meillä oli loistavat mahdollisuudet verkostoitua sekä muiden partneriorganisaatioiden edustajien että maista ympäri Itämerta saapuneiden murrosagenttien kanssa ja keskustelut olivatkin hedelmällisiä. Oli mielenkiintoista vertailla eroja ja yhtäläisyyksiä siinä, mitkä kestävän kehityksen teemat nousevat erityisesti esiin kunkin maan kontekstissa.
Toisena tapahtumapäivänä kävimme tutustumassa Przystań Widnan (”Safe Harbour”, turvasatama) kaupunginosakohtaiseen kestävyys- ja yhteisökeskukseen kaupungin lounaispuolella. Yhteisökeskuksessamme kuulimme paikallisesta ruohonjuuritason toiminnasta ja siitä, miten kestävyys rakentuu osaksi arjen toimintaa.
Yhteisökeskuksella on merkitystä esimerkiksi alueen sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteiden ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Vierailun päätteeksi kävimme tutustumassa yhteisökeskuksen yhteydessä toimivaan kirjastoon, joka tarjoaa myös kokoontumispaikan kansalaisyhteiskunnalle.
Kaiken kaikkiaan Puolan-matkastamme jäi sellainen tunnelma, että teemme Itämeren alueella todellista ja sitoutunutta yhteistyötä. Työskentely onnistuu ihan yhtä hyvin, vaikka kommunikoidessa pitää ajoittain vähän elehtiä ja eläytyä kielimuurin voittaakseen. Samalla nähtiin myös se yhteinen tahtotila, joka kestävyyden suhteen jaetaan murrosagenttiemme keskuudessa yli Itämeren ja valtioiden rajojen. Jos Gdyniaan kokoontuneen porukan innostus on minkäänlainen indikaattori tulevasta, on edessämme varmasti kestävämpi ja valoisampi tulevaisuus.
